{"id":29628,"date":"2016-11-16T17:43:32","date_gmt":"2016-11-16T15:43:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=29628"},"modified":"2017-08-16T12:23:41","modified_gmt":"2017-08-16T09:23:41","slug":"tokioon-ei-todellakaan-stromsohon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2016\/11\/tokioon-ei-todellakaan-stromsohon\/","title":{"rendered":"Tokioon, – ei todellakaan Str\u00f6ms\u00f6h\u00f6n!"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 huippumatkamme ei ole miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ollut onnellisten t\u00e4htien alla. Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n huono-onnisuus on ollut huipussaan, – tai no ei sent\u00e4\u00e4n, mutta todellakaan ei ole mennyt kuten toiveissa oli.<\/p>\n

En ryhdy tilitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkea sit\u00e4, mik\u00e4 on sumentanut kauan odotetun matkan iloa, mutta toteanpahan vain, ett\u00e4 minulla on flunssa, jo matkalle l\u00e4htiess\u00e4 oli kaksi antibioottia alkamassa,\u00a0s\u00e4\u00e4 ei ole ollut likik\u00e4\u00e4n mit\u00e4 on toivottu, Oulusta on v\u00e4h\u00e4n pelonsekaisin tuntein odoteltu viestej\u00e4, huonosti ja hyvin siell\u00e4 on mennyt, ja sitten: kamerani hajosi t\u00e4n\u00e4\u00e4n! Hajosi! Tuosta vaan. N\u00e4ihin kaikkiin liittyy paljon muutakin, mutta kaikkinensa on ollut vaiherikas p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

~\u00a8~\u00a8~\u00a8<\/p>\n

Joka tapauksessa t\u00e4n\u00e4\u00e4n oli aika vaihtaa kaupunkia.<\/p>\n

\"tokioon-7\"<\/a><\/p>\n

Arigato ja sayonara Kioto. Kiitos ja n\u00e4kemiin Kioto, matka jatkui Tokioon. Hikari-junalla (toiseksi nopein luotijuna, 280 km\/h) matkattiin noin 500 kilometrin matka vajaassa kolmessa tunnissa. Aurinko paistoi, ja junan ikkunasta saattoi seurata Honshun-saaren (Japanin suurin, keskimm\u00e4inen saari) kaunista ruskaa takana siint\u00e4vill\u00e4 vuorilla ja \u201dmaaseudun\u201d el\u00e4m\u00e4\u00e4. Tosiasiassa koko v\u00e4li oli asuttua. Toiveissa oli n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s Fuji! Min\u00e4 seisoin junan \u201dasemasillalla\u201d, kuten joskus ko. paikkaa nimettiin, ja odotin. Mutta pilvet peittiv\u00e4t kauniin vuoren.<\/p>\n

\"tokioon-4\"<\/a><\/p>\n

Junassa oli j\u00e4nn\u00e4 katsella tarjoiluk\u00e4rryjen viej\u00e4\u00e4 ja kondukt\u00f6\u00f6ri\u00e4. Aina vaunun ovesta tullessaan ja menness\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kohti vaunua ja kumarsivat. Ja heill\u00e4 tietysti hienot, puhtaat, tyylikk\u00e4\u00e4t univormut.<\/p>\n

Matkalla oli aikaa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 eilist\u00e4 postausta. K\u00e4yh\u00e4n kurkkaamassa siell\u00e4 on uusiakin kuvia. Ajalta, jolloin kamera viel\u00e4 toimi.<\/p>\n

Tokioon p\u00e4\u00e4sy\u00e4 niin odotin. P\u00e4\u00e4simme, tietysti, ja ensi t\u00f6iksi k\u00e4vimme kuninkaallisessa puutarhassa, todella ihania (s\u00f6p\u00f6j\u00e4 totesimme ykskantaan) sembram\u00e4ntyj\u00e4 kuvailin, paljonkin, siltaa, ja maisemaa. Kauniisti Tokio toivotti tervetulleeksi.<\/p>\n

Jatkoimme matkaa, ja oli lounaan aika. Satuimme yht\u00e4 aikaa j\u00e4rvenp\u00e4\u00e4l\u00e4isten kanssa tempura-paikkaan, jossa olisi ollut tarjolla valastakin. Jotenkin emme edes uskoneet moista, emmek\u00e4 sitten sit\u00e4 tilanneet, mutta kasvistempura ja uppopaistettu ”bowl fish” (???) olivat mit\u00e4 mainioimpia. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kameran kuvat jo t\u00e4llaisia….<\/p>\n

\"tokioon-9\"<\/a><\/p>\n

Tiukkaa teki, mutta ehdimme lounaalta ajoissa takaisin bussille ja kohti Kansallismuseota. On h\u00e4pe\u00e4kseni todettava, ett\u00e4 allekirjoittanut, historian ammattilainen, ei t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, semminkin kun kamera oli jo toimintakelvoton ja kuvaaja v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin itku kurkussa, jaksanut innostua.<\/p>\n

Hotellilla olimme v\u00e4h\u00e4n ennen kuutta. Ja millainen onkaan t\u00e4m\u00e4 Tokion residenssimme!!! Aivan hulppea makuusija pariksi y\u00f6ksi. Kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kelpaa… (Keio Plaza Tokio<\/a>)<\/p>\n

Eik\u00e4 ollut kahta phetta, etteik\u00f6 me Pehtoorin kanssa l\u00e4hdetty aika pian majoittumisen j\u00e4lkeen kohti Akahabaran aluetta, joka on t\u00e4ynn\u00e4 elektroniikkaliikkeit\u00e4. Oppaamme antoi hyv\u00e4t speksit, joilla seikkailimmme lokaalijunan ja metron maailmassa (k\u00e4nnykuvia tulossa,…) \u00a0ja l\u00f6ysimme kuin l\u00f6ysimmekin valokuvaajien pyhiinvaellukohteeseen, jossa esittelin suunnilleen kielitaidottomalle henkil\u00f6kunnalle kamerani, ja tuomio \u00a0kuului: ”Kamera on rikki! Korjaus kest\u00e4\u00e4 ainakin kolme viikkoa.” Ei, en itkenyt.<\/p>\n

K\u00e4ytin B-kortin: ostan uuden kameran. Olin jo hiljaa mieless\u00e4ni perustellut, miksi ihan hyvin voin ostaa uudenkarhean (ihan sairaan kalliin) Canon 5D Mark IV:n. \u00a0Aika pian selvisi, ett\u00e4 sen k\u00e4yttis on japaniksi, paikoin englanniksi, takuu ei p\u00e4de kuin Japanissa, tax freest\u00e4 ja Visa-kamppanjasta huolimatta, japanilaisilla latureilla etc. varustettu runko maksoi saman verran kuin Suomessa. Joten oli luovuttava (j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4st\u00e4, tosin hyvin\u00a0kiehtovasta) ajatuksesta ostaa ko. kamera. MUTTA: tosiasia on, ett\u00e4 en\u00a0voi olla Japanissa ilman kameraa loppuviikkoa. En mill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nyt on sitten sellainen halpis Canon EOS latautumassa. Pid\u00e4ttelen kyyneleit\u00e4, ja yrit\u00e4n vakuuttaa itselleni, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei voi olla n\u00e4in iso asia… tosin tuli mieleen, miten ensi viikolla teen kouluun et\u00e4teht\u00e4v\u00e4t, miten otan\u00a0ammattitutkinton\u00e4ytt\u00f6\u00f6n aiotut kuvat?<\/p>\n

Meill\u00e4 siis vier\u00e4hti ilta matkalla Tokion toiselle laidalle ja takaisin; opimmme paljon Tokion metrosta ja lokaalijunasta. Uskoimme, ett\u00e4 Tokion metrossa on p\u00e4ivitt\u00e4in 3,5 miljoonaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4!!! Oulun paikallisliikenteess\u00e4 on VUOSITTAIN alle 10 miljoonaa. Volyymi on aika mielet\u00f6n, mutta siell\u00e4 me vaan seikkailimme.<\/p>\n

Eik\u00e4 sitten el\u00e4m\u00e4ni ensimm\u00e4inen (ja toinen niist\u00e4 koskaan?) ilta Tokiossa meni surkean pikkukameran ostossa ja metrossa ja junissa ajellen.<\/p>\n

Meill\u00e4 ruokamatkailijoilla, gastrofriikeill\u00e4, oli Pehtoorin kanssa sellainen ”illallinen”, etten edes kehtaa kertoa.<\/p>\n

Nyt k\u00e4yn\u00a0Muumi-nen\u00e4liinojen, Finrexinin, antibioottien, jo hieman tasoittuneen mieleni kanssa levolle. Huomenna lelukameran kanssa kohti Tokion kaikkea kiehtovaa…<\/p>\n

(edelleen muistutan: tsekkaa eilinen postaus. Ja huomenna yrit\u00e4n liitt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n k\u00e4nny- etc. pelastettuja kuvia. )<\/p>\n

 <\/p>\n