![\"Almanakka](\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg\")
<\/a><\/p>\nKala-sana liittyy my\u00f6s ranskalaiseen aprilliperinteeseen. Ranskassa aprillipilan kohde on ”poisson d \u00b4Avril” eli huhtikuun kala, ja Ranskassa ja Italiassa kai viel\u00e4kin kiinnitet\u00e4\u00e4n toisten vaatteisin paperista leikattuja kalojen kuvia.<\/p>\n
Antiikin j\u00e4lkeen seuraava ajoitettu vaihe perinteen synnyss\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 1500-luvun j\u00e4lkipuolen Ranskasta, jossa tuolloin oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4 erilaisia kalentereita ja osassa Ranskan maakunnista k\u00e4ytettiin edelleen vanhaa, osin juliaaniseen kalenteriin perustuvaa tapaa, jonka mukaan vuosi vaihtui maalis- ja huhtikuun vaihteessa. (Muistanette jutun kalenterikuukausien nimist\u00e4 ja numeroj\u00e4rjestyksest\u00e4, – se on\u00a0t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.)<\/p>\n Kun sitten Ranskan kuningas Kaarle IX (joka ei ole se sama Ruotsi-Suomen kuningas, joka seikkaili Nuijasodassa ja joka Albert Edelfeltin taulussa herjaa Klaus Flemingin ruumista) teki kalenteriuudistuksen koko valtakuntaan, tarkoituksena oli, ett\u00e4 kaikki aloittavat uudenvuoden ensimm\u00e4isen\u00e4 tammikuuta, ei ensimm\u00e4isen\u00e4 huhtikuuta. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan halunneet, eiv\u00e4t tienneet tai osanneet siirty\u00e4 uuteen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, vaan pitiv\u00e4t kiinni vanhasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja juhlistivat vuodenvaihtumista huhtikuun ensimm\u00e4isen\u00e4, mink\u00e4 vuoksi heit\u00e4 sitten pilkattiin tyhmiksi: ”poison d\u00b4Avril”.<\/p>\n Suomeen aprillaus rantautui ensimm\u00e4iseksi Lounais-Suomeen. Kustaa Vilkunan ”Vuotuinen ajantieto” -kirjassa kerrotaan, ett\u00e4 Suomessa vanhin kirjallinen tieto aprillipilasta on vuodelta 1800, jolloin H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin Kurjalan kartanon 13-vuotias neiti oli kirjoittanut p\u00e4iv\u00e4kirjaansa:<\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n olen narrannut mamselli Fortelinia siten, ett\u00e4 kirjoitin kirjeen aivan kuin se olisi ollut rva Lindholmilta, siihen oli merkitty ensimm\u00e4iseksi \u00b4aprill\u00b4.<\/p><\/blockquote>\n Kurjalan kartanon neiti ei varmaankaan ollut Suomessa ensimm\u00e4inen aprillaaja, ja tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 (m\u00e4t\u00e4)kala -huumori on kuulunut suomalaisenkin s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6n harrastuneisuuteen: kartanoiden ja puustellien v\u00e4lill\u00e4 ei 1700-luvulla ollut mitenk\u00e4\u00e4n tavatonta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 aprillipilan nimiss\u00e4 m\u00e4t\u00e4 kala paketoituna naapuriin, — – ”aprillia, sy\u00f6 silli\u00e4…<\/p>\n Digitaalisen sanomalehtiarkiston kautta l\u00f6ysin aprillip\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 pikku-uutisia jo 1800-luvun alkupuolella, mutta varhaisin Ouluun liittyv\u00e4 oli sanomalehti Maamiehen Yst\u00e4v\u00e4ss\u00e4 15.4.1854 ollut uutinen, jonka mukaan Oulusta k\u00e4sin oli kyselty, mit\u00e4 ne ”kirpun rihmaset” ovat. Edelleen todetaan, ett\u00e4 huhtikuun ensimm\u00e4isen\u00e4 on ”tapana narrata toisiaan juoksentelemaan, niin kutsuttua aprillia”.<\/p>\n ”Aprillin juokseminen” olikin (ja on kai viel\u00e4kin) aika yleinen tapa, jolla erityisesti lapsia on petkutettu. Lapsia ja nuoria on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maaseudulla juuri huhtikuun ensimm\u00e4isen\u00e4 kehotettu (juksattu) hakemaan naapuritalosta esimerkiksi reik\u00e4leiv\u00e4n tulppaa, repunlesti\u00e4, lapikkaannousua, puukeng\u00e4n siemeni\u00e4, keltaista kiusaa, ja ties mit\u00e4. Kun hakumatkalle l\u00e4hetetty sitten palasi tyhjin toimin, oli aprillilorun aika.<\/p>\n ”Aprillia, aprillia, sy\u00f6 silli\u00e4 ja juo kuravett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle”<\/span><\/p>\n Oma lukunsa ovat sitten lehtien ja muun median aprillipilat, mutta niist\u00e4 sitten kirjoitan joskus toiste.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Meksikossa asuvalta tytt\u00e4relt\u00e4 kyselin, onko siell\u00e4 aprillip\u00e4iv\u00e4\u00e4? – On, mutta se on joskus marraskuussa.<\/p>\n Sen historialliset juuret siis tuskin juontuvat antiikin Roomasta ja 1500-luvun Ranskasta.<\/p>\n (L\u00e4hteet:<\/span><\/a><\/p>\n
\nKustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto
\nJuhlat alkakoot! – Vuotuisia tapoja perinteit\u00e4. Toim. Anu Seljavaara, P\u00e4ivi K\u00e4rj\u00e4
\nOtavan Suuri maailmanhistoria
\nDigitaalinen sanomalehtiarkisto
\n<\/span>Almanakka 1800, Almanakkatoimisto)<\/span>
\n