{"id":16401,"date":"2013-02-01T18:51:07","date_gmt":"2013-02-01T16:51:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=16401"},"modified":"2013-02-02T15:08:58","modified_gmt":"2013-02-02T13:08:58","slug":"perjantaita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2013\/02\/perjantaita\/","title":{"rendered":"Perjantaita ja guacamole"},"content":{"rendered":"

Luentoa tehdess\u00e4ni, yht\u00e4kki\u00e4 tajuan, ett\u00e4 se riojalainen viini<\/a>, jota joskus syksyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a> kehuskelin, viini, joka on nimelt\u00e4\u00e4n QP, tarkoittaa \u00e4p\u00e4r\u00e4n \u00e4iti\u00e4.<\/p>\n

\"Perjantain-viini-porolle\"<\/a><\/p>\n

Siis mit\u00e4 ihmett\u00e4?<\/p>\n

Min\u00e4p\u00e4 kerron: \u00a01700-luvun lopulla ja 1800-luvulla aviottoman lapsen synnytt\u00e4neiden naisten kohdalle merkittiin kirkonkirjoihin qp (kvinnperson = ”naisihminen”? ja avioton lapsi sai kirkonkirjaan merkinn\u00e4n o\u00e4 (=o\u00e4kta = avioton), mik\u00e4 pysyi h\u00e4nen statuksenaan – kuten ehk\u00e4 nykykielenk\u00e4ytt\u00f6 sanoisi – aina ripille p\u00e4\u00e4syyn asti.<\/p>\n

Avioliiton ulkopuolisen ”\u00e4p\u00e4r\u00e4n” [kuten 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirkollinen kirjaamistapa kuului] \u00a0synnytt\u00e4neen naisen kohdalla kirkonkirjoissa merkint\u00e4 qp tai yleisimmin gp s\u00e4ilyi vaikka hautaamiseen asti, jollei nainen avioitunut. Kirkollinen vihkiminen ”pelasti” qp-merkinn\u00e4lt\u00e4. Ja miten merkittiin aviottoman lapsen siitt\u00e4neen lapsen is\u00e4? No ei yht\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n, tietenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mutta siis: gp tai QP, joka tapauksessa kirjoitusasu vanhoilla k\u00e4sialoilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin samalta… siit\u00e4 se assosiaatio kai tuli… Edelleenkin viini on hyv\u00e4\u00e4. Suosittelen.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4 on siis mennyt aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 (kotona!) luentoa tehdess\u00e4 ja iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kaupungilla kahdessa palaverissa: kandit\u00f6iden tilaust\u00f6iden merkeiss\u00e4.<\/p>\n

Kahden kokouksen v\u00e4liss\u00e4 oli 40 minsaa aikaa ja niinh\u00e4n min\u00e4 k\u00e4ytin tilaisuutta hyv\u00e4kseni ja ampaisin Stockan Herkkuun kuvitellen, ett\u00e4 olen siell\u00e4 jotenkin ”off-season”. Mutta siell\u00e4h\u00e4n oli about sata muutakin t\u00f6ist\u00e4 karannutta, kokousten v\u00e4lill\u00e4 piipahtajaa, vuoroty\u00f6l\u00e4ist\u00e4, el\u00e4kel\u00e4ist\u00e4, muuten vain perjantai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vapaana olevaa… Siin\u00e4 ja siin\u00e4 ett\u00e4 ehdin sielt\u00e4 ajoissa arkistolle.<\/p>\n

Kokouksen j\u00e4lkeen olin kotona poikkeuksellisen ajoissa, hyviss\u00e4 ajoin ennen nelj\u00e4\u00e4, ja n\u00e4lk\u00e4 hirmuinen.<\/p>\n

Ainekset lohi-avokado-wasabi -salaattia (ohje t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>) varten olivat hankittuina (lue: pehtoori oli my\u00f6s k\u00e4ynyt kaupassa) mutta kun salaattiin kuuluu laittaa avokadoa viipaleina, ajattelinkin t\u00e4ll\u00e4 kertaa hieman varioida.<\/p>\n

L\u00f6ysin Safkaa-kirjasta my\u00f6s nopean guacamole-ohjeen, ja kun tyt\u00e4r nyt on Meksikossa, on minun jo paluutaan varten harjoiteltava meksikolaisen keitti\u00f6n herkkujen kokkaamista (tai ihan muuten vain ;)), \u00a0joten aloitin tekem\u00e4\u00e4n ko. ohjeen mukaan salaatille lisuketta, mutta niinh\u00e4n siit\u00e4 sitten tuli oma variaatio. T\u00e4m\u00e4 oli jo aika l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4 jumalaista guacamolea, jota saimme nelj\u00e4 vuotta sitten Rosa Mexicano<\/a> -ravintolassa NY:ss\u00e4.<\/p>\n

\"Guacamole-2\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 voin suositella erityisesti paistetulle lohelle; leikkaa lohi ohuiksi viipaleiksi, kuumenna paistinpannu todella kuumaksi, ”vuoraa” pohja suolalla ja paista lohiviipaleita minuutin verran puoleltaan. Tarjoa em. salaatissa, tai muuten ja oheen t\u00e4t\u00e4:<\/p>\n

\"Guacamole\"<\/a>Nopea guacamole \u00a0a la Rantapelto<\/em><\/p>\n

1 valkosipulinkynsi
\n\u00bd punaista chili\u00e4 (siemenet poistettuina)
\n1 tl karkeaa merisuolaa
\n2 kyps\u00e4\u00e4 (kaupassa on ready to eat -merkinn\u00e4ll\u00e4 varustettuna, osta niit\u00e4) avokadoa
\n<\/em><\/em><\/em>2 rkl oliivi\u00f6ljy\u00e4
\n<\/em><\/em><\/em><\/em>1 limetin mehu<\/em><\/p>\n

Pilko mortteliin valkosipuli ja chili, lis\u00e4\u00e4 joukkoon suola. Pusertele tahnaksi ja lis\u00e4\u00e4 joukkoon yksi paloiteltu avokado, oliivi\u00f6ljy ja limetin mehu. Murskaa ja sekoita tasaiseksi.<\/span><\/p>\n

Leikkaa toinen avokado palasiksi ja sekoita massaan. J\u00e4t\u00e4 palaset ”sattumiksi”, \u00e4l\u00e4 soseuta. Maistuu leiv\u00e4ll\u00e4kin, mutta sopi erinomaisen hyvin paistetun lohen kumppaniksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Huomenna on – teht\u00e4v\u00e4 t\u00f6it\u00e4 – mutta my\u00f6s antiikkimessut ja p\u00e4\u00e4see ulos sy\u00f6m\u00e4\u00e4n!! \u00a0Ja skype!!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luentoa tehdess\u00e4ni, yht\u00e4kki\u00e4 tajuan, ett\u00e4 se riojalainen viini, jota joskus syksyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kehuskelin, viini, joka on nimelt\u00e4\u00e4n QP, tarkoittaa \u00e4p\u00e4r\u00e4n \u00e4iti\u00e4. Siis mit\u00e4 ihmett\u00e4? Min\u00e4p\u00e4 kerron: \u00a01700-luvun lopulla ja 1800-luvulla aviottoman lapsen synnytt\u00e4neiden naisten kohdalle merkittiin kirkonkirjoihin qp (kvinnperson = ”naisihminen”? ja avioton lapsi sai kirkonkirjaan merkinn\u00e4n o\u00e4 (=o\u00e4kta = avioton), mik\u00e4 pysyi h\u00e4nen statuksenaan – kuten ehk\u00e4 nykykielenk\u00e4ytt\u00f6 sanoisi … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[13,1,17],"tags":[],"class_list":["post-16401","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historiaa","category-aiheeton","category-ruoka_ja_viini","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-4gx","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":16371,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2013\/01\/mina-ja-maailman-vaestohistoria\/","url_meta":{"origin":16401,"position":0},"title":"Min\u00e4 ja maailman v\u00e4est\u00f6historia","author":"Reija","date":"29.1.2013","format":false,"excerpt":"El\u00e4m\u00e4\u00e4 tunnit t\u00e4ynn\u00e4. Innostusta niin paljon, ett\u00e4 muistan, millaista oli opiskeluaikana kun sai p\u00e4iv\u00e4t istua luennoilla ja oppia kaikenmoista historiasta ja ihmisist\u00e4, ihmisten historiasta. Ihan yht\u00e4 mukavaa on ollut oppia opiskelijoiden tekemist\u00e4 harjoitust\u00f6ist\u00e4 ja oppia tekem\u00e4ll\u00e4 luentoa. (Tulinpa tehneeksi sit\u00e4 \u00e4sken digikurssillakin; huono oppilas kun puuhailee omiaan. Mutta kun jo\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"kirkonkirjat","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/01\/kirkonkirjat-268x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":1686,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2008\/11\/erikoisten-etunimien-bongausharrastus\/","url_meta":{"origin":16401,"position":1},"title":"Erikoisten etunimien bongausharrastus","author":"Reija","date":"25.11.2008","format":false,"excerpt":"Kolmevuosikymment\u00e4 (1900-luvun alussa) yhden pohjoisen seurakunnan lukkarina olleen miehen lasten nimet saivat minut ker\u00e4ilem\u00e4\u00e4n kummallisia, kauniita, erikoisia tai jotenkin muuten merkityksellisi\u00e4 etunimi\u00e4. El\u00e4m\u00e4ntapojensa puolesta monin tavoin parjattu lukkari ei s\u00e4\u00e4stellyt mielikuvitusta valitessaan lapsilleen nimi\u00e4. Esikoispoika kastettiin Neuvo Nero Nikodemukseksi. [Neuvo Nero ei kinkerip\u00f6yt\u00e4kirjojen mukaan ihan nimens\u00e4 veroinen hengenj\u00e4ttil\u00e4inen kuitenkaan ollut].\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/11\/puumerkit.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/11\/puumerkit.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/11\/puumerkit.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/11\/puumerkit.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":33612,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2017\/04\/33612\/","url_meta":{"origin":16401,"position":2},"title":"Lyhyt juttu p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunien pitk\u00e4st\u00e4 historiasta","author":"Reija","date":"14.4.2017","format":false,"excerpt":"P\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteiss\u00e4 kuten oikeastaan kaikissa kristillisiss\u00e4 juhlissa ja niiden perinteiss\u00e4 on juonteita pakanallisista juhlista.\u00a0 P\u00e4\u00e4si\u00e4inenh\u00e4n on l\u00e4hell\u00e4 kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta, joten on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin luontevaa, ett\u00e4 germaanien tapa uhrata pelloille ja nimenomaan maanviljelyksen Ostara-jumalattarelle lintujen munia ja j\u00e4niksi\u00e4 siirtyi aikanaan muuntuneena kristilliseen p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. \u00a0[Ostara-jumalattaren (Eostre) mukaan on nimetty my\u00f6s naishormoni\u00a0estrogeeni.] Lintujen munat, samoin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/32.png?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/32.png?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/32.png?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/32.png?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":42389,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2022\/02\/sukupuun-oksa\/","url_meta":{"origin":16401,"position":3},"title":"Sukupuun oksa","author":"Reija","date":"9.2.2022","format":false,"excerpt":"Joulukuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1800 Koiviston Koivusaaren Patalan kyl\u00e4ss\u00e4 syntyi Charin Fredrikintyt\u00e4r Kokkala. H\u00e4n oli 16-vuotias, kun h\u00e4net vihittiin kuusi vuotta vanhemman Matts Johaninpoika Mannosen kanssa. Matti oli kasvattilapsi, joka otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 vaimonsa sukunimen. Karin ja Matti ehtiv\u00e4t saada kolme poikaa (Alexander 1817\u20131887, Jakob 1820\u20131860 ja Fredrik 1823\u20131898) ennen kuin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4"","block_context":{"text":"Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/aiheeton\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/sukupu-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/sukupu-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/sukupu-1.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/sukupu-1.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":20719,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2014\/04\/aprillia-aprillia-aprillipaivan-lyhyt-historia\/","url_meta":{"origin":16401,"position":4},"title":"Aprillia, aprillia – aprillip\u00e4iv\u00e4n lyhyt historia","author":"Reija","date":"1.4.2014","format":false,"excerpt":"\"Aprillia, aprillia, sy\u00f6 silli\u00e4 ja juo kuravett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle!\" - Miksi juuri silli\u00e4, miksi kuravett\u00e4? \u00a0\"Kuravett\u00e4\" lienee \"k\u00e4\u00e4nn\u00f6svirhe\": aprillausperinne kun on tullut Suomeen Ruotsin kautta (kuten suunnilleen kaikki muukin) ja siell\u00e4 jo 1700-luvulla aprillip\u00e4iv\u00e4n kepposten p\u00e4\u00e4lle rallateltiin pilkkalorua \"April, april, din dumma sill, jag kan lura som jag vill\". \u00a0\"Kan lura\"\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":7718,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2010\/07\/piknikin-historia-ja\/","url_meta":{"origin":16401,"position":5},"title":"Piknikin historia – ja kes\u00e4kisan tulos","author":"Reija","date":"2.7.2010","format":false,"excerpt":"\u00a0 ____________________________________ Piknikin pitk\u00e4 historia lyhyesti Ensimm\u00e4iset kirjalliset maininnat piknikeist\u00e4 ovat Ranskasta 1500-luvulta. Varsinaisesti kansan syv\u00e4t rivit innostuivat ev\u00e4sretkeilem\u00e4\u00e4n 1700-luvun lopulla. Suuren vallankumouksen (1789) j\u00e4lkeen kaupunkien laajat, vehre\u00e4t puistot avautuivat my\u00f6s rahvaalle; aiemmin niihin olivat p\u00e4\u00e4sseet vain yl\u00e4luokka ja aateliset. Piknikin suosiota lis\u00e4si sekin, ett\u00e4 erityisesti kaupunkilaisilla alkoi olla ero\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Kolumni"","block_context":{"text":"Kolumni","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/kolumni\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16401","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16401"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16401\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16401"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16401"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16401"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}