![\"\"](\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/12\/kynttilat1-500x383.jpg\" "\\"Kaksi")
<\/a><\/p>\n(Klikkaamalla kuva suurenee)<\/p>\n
Kahden kynttil\u00e4n sytytt\u00e4misen taustalla on monta juonnetta. Suomen kaupungeissa poltettiin jo 1700-luvulla kynttil\u00f6it\u00e4 juhla-aikoina; laittamalla kynttil\u00e4t ikkunalle saatiin samalla kertaa kaduille ja koteihin valoa ja juhlan tuntua. N\u00e4in juhlistettiin \u201dsek\u00e4 kotia ett\u00e4 katua\u201d tai laajemmin kotia ja is\u00e4nmaata. Ruotsin vallan aikana kynttil\u00e4n sytytt\u00e4miselle sopivia juhlap\u00e4ivi\u00e4 olivat erityisesti kuningashuoneen merkkip\u00e4iv\u00e4t. Taustalla oli siis jo tuolloin valtiollinen juhla.<\/p>\n
Kun Suomen sodan seurauksena Ruotsin it\u00e4isest\u00e4 maakunnasta 200 vuotta sitten tuli Ven\u00e4j\u00e4n vallan autonominen suuriruhtinaanmaa, tapa kunnioittaa hallitsijaa kynttil\u00f6in jatkui. Keisarilliset merkkip\u00e4iv\u00e4t aina 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolle asti olivat juhlap\u00e4ivi\u00e4, jolloin oli soveliasta ja sovittua sytytt\u00e4\u00e4 soihtuja ja kynttil\u00f6it\u00e4. Sara Wacklin kertoo muistelmissaan, kuinka Aleksanteri I vuonna 1819 tullessaan Ouluun n\u00e4ki kaupungin \u201dt\u00e4ydess\u00e4 juhlavalaistuksessa\u201d, samoin Vaasassa talojen ikkunat olivat valaistuina.<\/p>\n
Kun suomalaisuus 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla alkoi voimistua, muuttui kynttil\u00f6iden polttamisen symbolinen merkitys: keisarillisen perheen lis\u00e4ksi \u2013 tai jopa heid\u00e4t syrj\u00e4ytt\u00e4en \u2013 kynttil\u00f6it\u00e4 sytytettiin kansallisten merkkimiesten J. V. Snellmanin, Elias L\u00f6nnrothin ja aivan erityisesti J. L. Runebergin kunniaksi.<\/p>\n
Jo elinaikanaan kansallisrunoilijan aseman saaneen Runebergin p\u00e4iv\u00e4n vietosta tulikin sortovuosina my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n vastaisen protestin ilmentym\u00e4. Juhlavalaistus juuri Runebergin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puolestaan juonsi juurensa V\u00e4nrikki Stoolin tarinoihin. Varsinaisesti kynttil\u00e4 mainitaan vain Matkamiehen n\u00e4ky -runossa, jossa Ramsayn veljesten \u00e4iti suree Suomen sodan vuosina menett\u00e4mi\u00e4\u00e4n poikiaan. Yksi runo ei tietenk\u00e4\u00e4n saanut suomalaisia sytytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kynttil\u00f6it\u00e4 Runebergin p\u00e4ivin\u00e4, vaan kansallinen, ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mistoimien vastainen liike, jonka t\u00e4rke\u00e4 hahmo Runeberg oli.<\/p>\n
Kynttil\u00f6iden polttamisella ikkunoilla on ainakin 1700-luvulta juontuvat ja 1800-luvulle jatkuvat valtiollisiin tapahtumiin liittyneet juurensa, mutta miksi juuri kaksi kynttil\u00e4\u00e4? Ensimm\u00e4inen selitys on hyvin yksinkertainen: perinteisen ikkunaruudun mallista riippuen oli hyvin luontevaa laittaa kynttil\u00e4t molemmin puolin pystypienaa.<\/p>\n
Valtiollisina, keisarillisina, juhlap\u00e4ivin\u00e4 samoin kuin joulun aikaan poltettiin kynttil\u00f6it\u00e4 jo 1800-luvullakin. Aivan kuten matkalla joulukirkkoon Juhani ja Liisikin n\u00e4kiv\u00e4t: \u201dM\u00e4en rinteen alla talo t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4\u00e4, joka ikkunalla kaksi kynttil\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n
Kahden kynttil\u00e4n tausta liittyy toisaalta sekin l\u00e4heisesti Suomen valtiolliseen kehitykseen, nimitt\u00e4in j\u00e4\u00e4k\u00e4riliikkeeseen. Kun Suomesta v\u00e4rv\u00e4ttiin syksyst\u00e4 1915 miehi\u00e4 sotilaskoulutukseen Saksaan, ja kun matka sinne alkoi, oli tarjokkaiden p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n salassa. Aktivistien toimintahan oli selke\u00e4sti Ven\u00e4j\u00e4n vastaista ja nuoria miehi\u00e4, tulevia j\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, koulutettiin Ven\u00e4j\u00e4n vihollismaassa Saksassa, joten maasta poistuminen oli teht\u00e4v\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten viranomaisten tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n
Vuoden 1916 aikana etappireitit pohjoiseen Pohjanlahden perukkaan ja sielt\u00e4 edelleen Ruotsin kautta Saksaan kulkivat tiett\u00f6mi\u00e4 taipaleita ja ven\u00e4l\u00e4iset santarmit ja jotkut k\u00e4tyrein\u00e4 toimineet nimismiehet etsiv\u00e4t etappitaloja rekryyttien kiinnisaamiseksi.<\/p>\n
Korpikyliss\u00e4 kulkeneet Saksaan pyrkineet nuoret miehet kuitenkin tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 jos vastaantulevan m\u00f6kin ikkunalla oli yksi kynttil\u00e4 tai ei ollenkaan valoa, talossa oli santarmi tai sinne ei muuten kannattanut menn\u00e4. Jos ikkunasta loisti kaksi kynttil\u00e4\u00e4, edess\u00e4 oli turvallinen etappitalo. Kaksi kynttil\u00e4\u00e4 merkitsi turvaa, paikkaa, jossa lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 ja saada sy\u00f6d\u00e4kseen matkalla sotilaskoulutukseen.<\/p>\n
Nuoret miehet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Saksaan, Suomi itsen\u00e4istyi ja sen j\u00e4lkeen k\u00e4ytiin itsen\u00e4isen valtion pitk\u00e4ksi ajaksi kahtia jakanut vuoden 1918 sota, sis\u00e4llissota. Sen j\u00e4lkeen nuoren valtion itsen\u00e4isyysjuhlan vietto ja juhlamenojen muodot eiv\u00e4t olleet ensimm\u00e4isi\u00e4 asioita j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ksi. Marraskuussa 1919 kuitenkin p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 6.12. on Suomen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n
Itsen\u00e4isyyden 10-vuotisen juhlan kynnyksell\u00e4 Itsen\u00e4isyyden liitto kannusti juhlavalaistukseen. Kalevassa asiasta tiedotettiin 3.12.1927 seuraavasti: \u201d- – [on] meit\u00e4 pyydetty kaupunkilaisten tietoon saattamaan seuraavaa: Jotta valaistus saisi erikoisen juhlaleiman, on valaistuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 mahdollisuuksien mukaan kynttil\u00f6it\u00e4, jotka asetetaan ikkunalaudalle. Juhlavalaistus sytytet\u00e4\u00e4n klo 6 illalla ja lopetetaan \u00bd11 illalla.\u201d<\/p>\n
Selv\u00e4stikin kehotuksella oli vaikutuksensa. Lehdess\u00e4 voitiin itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen 8.12.1927 kertoa: \u201dValaistu kaupunki tarjosi illalla komean n\u00e4yn. Varsinkin Seurahuone [nyk. kaupungintalo], Kolmio, Kansallispankki y.m. suuremmat rakennukset kohottivat vaikuttavalla tavalla illan tunnelmaa. Pimeys Suomen Pankin konttorissa her\u00e4tti yleis\u00f6ss\u00e4 ik\u00e4v\u00e4\u00e4 huomiota.\u201d Edelleen Kalevassa todettiin, ett\u00e4 \u201dPaitsi julkisia rakennuksia olivat my\u00f6s yksityiset harvinaisen runsaasti valaistukseen osallistuneet.\u201d<\/p>\n
Itsen\u00e4isyyden juhlinta j\u00e4i viel\u00e4 1930-luvulla kuitenkin hyvin v\u00e4h\u00e4iseksi ja vain pienen kansanosan juhlaksi, mutta talvi- ja jatkosota muuttivat suomalaisten k\u00e4sityksen itsen\u00e4isyydest\u00e4. Sit\u00e4 kannatti juhlia ja juhlistaa, vaikkapa kynttil\u00f6it\u00e4 polttamalla.<\/p>\n
1960-luvulla radikalismi ja kaiken sotaan liittyv\u00e4n kielt\u00e4minen ja halveksuntakin, tekiv\u00e4t itsen\u00e4isyyden juhlimisesta taas kyseenalaista. Suuret ik\u00e4luokat eiv\u00e4t halunneet k\u00e4yd\u00e4 sankarihaudoilla, eiv\u00e4tk\u00e4 sytytt\u00e4\u00e4 kynttil\u00f6it\u00e4 ikkunalaudoille. Traditiot, varsinkaan itsen\u00e4isyyden juhlintaan liittyv\u00e4t traditiot, eiv\u00e4t olleet suosiossa. My\u00f6s vasemmiston piiriss\u00e4 kynttil\u00f6iden polttamista on usein pidetty taantumuksellisena hapatuksena.<\/p>\n
Kynttil\u00e4t ikkunalla, kynttil\u00e4t kodille ja kadulle, ovat siell\u00e4 valaisemassa, juhlistamassa, tavan vuoksi, is\u00e4nmaan kunniaksi, merkiksi turvasta, mennettein muistoksi. Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n iltana 2000-luvullakin sytytet\u00e4\u00e4n satojatuhansia kynttil\u00e4pareja ikkunoille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
REIJA SATOKANGAS Kahden kynttil\u00e4n taustalla monta juonnetta – miksi poltamme kahta kynttil\u00e4\u00e4?\u00a0 (Artikkeli julkaistu Kalevassa 6.12.2008. Lainatessasi mainitsethan l\u00e4hteen.) Moni suomalainen sytytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 iltakuudelta kynttil\u00e4t ikkunalle. Mist\u00e4 kansallisen tavan juuret l\u00e4htev\u00e4t? (Klikkaamalla kuva suurenee) Kahden kynttil\u00e4n sytytt\u00e4misen taustalla on monta juonnetta. Suomen kaupungeissa poltettiin jo 1700-luvulla kynttil\u00f6it\u00e4 juhla-aikoina; laittamalla kynttil\u00e4t ikkunalle saatiin samalla kertaa kaduille ja koteihin valoa ja juhlan … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":6,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1801","page","type-page","status-publish","hentry","latest_post"],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/Pr4p4-t3","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":51319,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/harjoitustyossa-kakku\/","url_meta":{"origin":1801,"position":0},"title":"Harjoitusty\u00f6ss\u00e4 kakku!","author":"Reija","date":"27.11.2024","format":false,"excerpt":"Olen aloittanut joululeipomisen. Moneen vuoteen en ole tehnyt mit\u00e4\u00e4n kuivakakkua, en kotiin, en M-mummulle. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tein. Tein kakun, jota \u00e4itini teki usein: se on hyvin voinen, hyvin s\u00e4ilyv\u00e4, hyvin hyv\u00e4 kakku. Meill\u00e4 oli sit\u00e4 lapsuuteni jouluissa ja juhlissa. Nyt sit\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Ja minulla on ihan uusi kakkuvuoka. Siihen leivottu\u2026","rel":"","context":"Samankaltainen artikkeli","block_context":{"text":"Samankaltainen artikkeli","link":""},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Joulukakku_2024-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Joulukakku_2024-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Joulukakku_2024-2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Joulukakku_2024-2.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":32,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/esittely\/","url_meta":{"origin":1801,"position":1},"title":"T\u00e4m\u00e4 blogi","author":"Reija","date":"11.9.2008","format":false,"excerpt":"Kirjoitan, siis olen. Vuosikausia - vuosikymmeni\u00e4! - olen kirjoittanut arjestani, iloistani ja ahdistuksen \u00f6ist\u00e4ni, hulluista haaveistani ja menneist\u00e4 matkoista, omista ja muiden tekemisist\u00e4, kirjoitin vain itselleni, pidin p\u00e4iv\u00e4kirjaa. Syksyll\u00e4 2007 lopetin yksityisten p\u00e4iv\u00e4kirjojen pit\u00e4misen ja avasin blogin ja ajatuksena oli kirjoittaa muutama lause p\u00e4ivien kulusta, v\u00e4h\u00e4n sellaisella \"kalenterimerkint\u00f6j\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen\" -ajatuksella.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4"","block_context":{"text":"Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/aiheeton\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Kaikki_muuttuu2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Kaikki_muuttuu2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Kaikki_muuttuu2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Kaikki_muuttuu2.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Kaikki_muuttuu2.jpg?resize=1050%2C600&ssl=1 3x"},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1801","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1801"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1801\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1801"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/12\/kynttilat1.jpg\" "\\"Kaksi")
<\/a><\/p>\n