Kiilopää – Luulampi – patikointi on parasta

Aurinko ei täällä vielä nouse, eikä tietysti laskekaan, vasta viikonloppuna loppuu yötön yö. Mutta ei valoisuus estänyt meitä nukkumassa kymmenen tunnin yöunia. Ja riemastumasta aamuaurinkoon, joka jo seitsemän jälkeen oli korkealla. Tunturiin, korkealle tunturiin halusin. Päätimme lähteä Kiilopäälle ja sieltä patikka Luulammelle. Hyvä päätös. Saariselkä on tänään kai ollut yksi Suomen lämpimimmistä paikoista. Iltapäivällä mittari … Lue lisää …

Tämä maa, tämä taivas: patikka Kiilopää – Luulampi – Pessilampi – Rumakuru

Tänään patikkapäivä: Kiilopää – Luulampi – Pessilampi – Rumakuru. Halusimme patikoida jossain, missä ei ennen olla oltu. Monet Saariselän ja vähän kauempanakin olevat päiväretkien polut on kierretty aika usein.  Tänään uusi reitti: patikka alkoi Kiilopään juurelta. Suomen ladun majan parkkipaikalle jätimme auton ja tasan kello 11 astuimme polulle, ja vain muutama minuutti sen jälkeen alkoi lumisade. (ei ehkä … Lue lisää …

Patikkakausi avattu

Grüss Gott! Noin on tapana tervehtiä vastaantulijoita, kun on vaeltamassa Alpeilla. Jopa Kanarian saarilla, Gomeralla ja Lanzarotella, on kuultu tuota tervehdystä käytettävän. Ja  toki me on tervehditty takaisin, vaikka joskus on hieman arveluttanutkin. Tai siis… kun grüss gott käännettynä suomeksi on ”Jumalan terve”, joka puolestaan on varsin eksklusiivinen tervehdys, jollaista ainakin Pohjois-Pohjanmaalla käyttävät (vain) vanhoillislestadiolaiset … Lue lisää …

Kuvia Saariselältä

Sivakkaoja, tunturipuro, joka yhtyy Kakslauttaseen, kulkee Kiilopään rinteiltä kohti länttä. Olin sen varren ladulla taas tänään. Ja ensimmäistä kertaa tälle reissulle roudasin mukanani myös kameran. Ykkösjuttu ei siis ollutkaan saavutetut kilometrit tai liikunta, tosin niitäkin tuli, vaan vain maisemista nauttiminen, auringonotto, kuvailu yhteen sun toiseenkin tarkoitukseen. Olen jo pari vuotta miettinyt ja pohtinut, että tekisin … Lue lisää …

Hitaasti hiihdellen

Hiihtopäivä. Tänäänkin. Oli hyvä, että lähdimme (tahoillemme) jo aamupäivällä, iltapäivän puolella pilvistyi, lämpeni, nyt liki sataa vettä. Valitsin reitikseni Kakslauttanen* – (Sivakkaojan vartta kohti)  Niilanpää – Kiilopää. Minulle ennen kulkematon, hiihtämätön, reitti/latu. Niilanpäällä on käyty patikalla, – itse asiassa ihan vastikään –  mutta ei hiihtämässä. Tänään tarkoitukseni oli parin kilometrin jälkeen jättää Kakslauttanen ja lähteä … Lue lisää …

Torstainakin tunturiin

Kunhan 10 tunnin yöunien jälkeen heräsimme, alkoi kiivas 😉 suunnittelu koskien päivän ohjelmaa, mahdollisen liikunnan suuntaa. Hyvin pian olimme yhtä mieltä siitä, että ulos ja patikalle lähdetään. Semminkin kun oli pikkupakkanen, tyven, sateeton sää. Jopa pieni häivähdys sinistä taivasta näkyvissä. Mutta mihin lähdetään? Kartat pirtin pöydälle, ja miettimään mihin voimavarat riittäisivät tai kuinka paljon lopultakaan … Lue lisää …

Liikkumisen siedettävä keveys

Olihan se taas ilo polkea tänään. Värikäs, aurinkoinen, melkein lämmin päivä. Minua ei tarvittu missään, kenellekään en ollut luvannut mitään, mihinkään ei ollut mentävä. Kuvassa pätkä Oulunsalon kevyenliikenteen väylää, jossa uusi samettinen asfaltti. Niin kevyt kulkea. Liikkumisen iloa, keveyttä. Pyöräilevän tyttäreni kanssa keskikesän parhailla keleillä juttelimme pyöräilystä, lenkkien pituudesta, polkemisen tahdista, kunnon kohenemisesta, yhdestä lehtiartikkelista … Lue lisää …

Liikkuminen ja luonto tekevät hyvää!

Aamulla purolla,  … levollinen, melkein pakahduttava elämänilon ja kiitollisuuden tunne. Olin siellä aika kauan, vaikka oli pakkasyön jälkeen aika kylmä. Mutta niin kaunista, mukavaa odotettavaa, uusi patikkapäivä edessä. Koivujen keltaiset lehdet satoivat kuin isoja räntähiutaleita leijailisi. Minä vain hengittelin ja nautin. Niin kaunista, pientä ja suurta. Hyvän ja ilon odotusta. Ihan loman tunnetta. Mutta sitten, … Lue lisää …

”Tunturien, metsien ja aapojen maa”

Mutta vielä kauempaa, Nattastunturien tuolta puolen, siintävät mahtavat Raututunturit sekä Saariselän pitkä taivaanrannan täyteinen juonto. Ne kumottavat pohjoisen ääriltä kohta kuin maanrajoilta. Siellä onkin, valtatunturien yöpuolella, jo toinen Lappi, Taka Lappi, Inarinmaa, yöpuolenmaa, josta päivä ensiksi pakenee. Toinen on täällä päiväpuolella, päiväpuolenmaa. Tämä päiväpuolen suuri erämaa, tunturien, metsien ja aapojen maa, on Sompio, ikivanha Sompion-Lappi… … Lue lisää …

Mökkielämässä paljon hyvää

Tänään jo aamusta ”vanhalle” (kirjaimellisesti) reitille. Kiilopäältä kohti Ahopäiden tuntureita. Halusin nähdä (ja kuulla ja tuntea) nämä tunturijärvet ja lumiset rannat uudelleen. Kuvassa on paljon luonnonhistoriaa… Kuvaus- ja viesteilytauoista huolimatta emme olleet tunturissa kuin pari tuntia, reipasta taivaltamista tuttua reittiä. Mökille palattua minulla eilen iltainen puron puhdistus- ja maisemointiprojekti jatkui (sainhan minä ne neljä uppo”tukkia” … Lue lisää …

Pakkasen pauke ja pirttipäivä

  Yöllä pakkanen paukkui nurkissa. Heräsinkin siihen, siihenkin. Mutta pakkanen merkitsee myös komeita aamutaivaita, taivaantulia. Aamupäivän oli vielä hirmu kylmä, Pehtoori sai lähteä yksikseen kylille tepastelemaan, minulla oli ”toimistohommia”. Tais olla viimeinen kerta kun tämän pirtin pöydän ääressä päivittelin rotissöörien sivuja ja laadin kirjeitä. Ja kyllä oli sellaista äpöstämistä, eikä mitään tekemisen iloa, että se … Lue lisää …

Leppoisaa mökkielämää

Leppeä, lauha, leppoisa lauantai. Aamuhan meillä kului aamiaispöydässä: toki söimmekin, enemmän kyllä juttelimme, nauroimme. Päivän ohjelmassa talvikävelyreitti Kiilopään juurelta kohti Ahopäätä. Kiilopään kupeesta löysimme jääkirkonkin, – palaan kuvien kera asiaan. Siirryimme sitten Kakslauttasen West Villageen, jonka taidenäyttely ja design-myymälät olivat laajentuneet sitten viime näkemän, – paljon hienoja teoksia esillä  ja Lappi-tuotteita kaupan. Kiertelimme, katselimme, ihailimme. … Lue lisää …

Hyvää elämää

Niinhän se oli jo alunperin suunniteltu, että tänään olisi tämän lomaviikon juhlapäivä: kaikille mieluista puuhaa, ulkoilua, (tilattua 😉 ) aurinkoa, liikkumista, hyvää ruokaa, samppanjaa, Amaronea, tekemistä ja yhdessä oloa. Ja niinhän me sen onnistuimem tekemään ja saamaan; juhlapäivä. Juniori ja Pehtoori lähtivät runsaahkon aamiaistarjoilun ääreltä yhtäkkiä kaksistaan pyöräilemään: ties missä olivat kolmisen tuntia polkeneet, kunnes … Lue lisää …

Hellettä ja mökkielämää

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tai noh, niistä minun piti kirjoittaa. Itse asiassa kirjoitinkin. Käytin reilun tunnin tehden postausta. Ja NYT  -prkl – se hävisi jonnekin. Ihan vähän vaan raivostuttaa. Mökkilauantai-illasta käytin reilusti aikaa, ja se kaikki hävisi. No mutta: yritän tasaantua. Ja referoin. Siis olimme ennen aamuyhdeksää Kiilopään juurella valmiina kapuamaan ylös tai siis toiselle … Lue lisää …

Kuvauksista iloa

Kyllä minä tänäänkin mietin, että entä jos en olisikaan hurahtanut valokuvaukseen (tai ruoanlaittoon)? Mitä minä tekisin, jollei minulla olisi kameraa, eikä sen kanssa jonkinlaisia tavoitteita. Tavoitteita harrastuksen – ja noh ”työn” – suhteen. Jollei minulla olisi sitä kaikkea tekemistä, jota kehittelen kuvaamisen ympärille. Olkoonkin, että suurin osa siitä – tai ehkä melkein kaikki?! – on … Lue lisää …

Tunturissa ei palella

Aamusella olimme kymmeneltä pihalla ja mietimme, mille alettaisiin. Oli vain todettava, että on KYLMÄ. (- 31 C näytti terassin iso mittari). Hiihtämään ei, mäkeen ei. Lumitöitä olisi vielä, – lumilinko lämpenemään. Pehtoori päätti jäädä pihahommiin. Minä lähdin kauppaan ja ”käyn Kaunispäällä, jos tarkenisin kuvailla vähän”. Ajoin Partio-Aitan kautta ja olisin ostanut itselleni samanlaiset hanskat kuin … Lue lisää …

Lapissa hyvää elämää

      Uudenvuoden aatto. Pakkasaamu vierähti Myötätuulen aamiaispöydässä, ja vasta vähän ennen puoltapäivää ehdimme ulos. Päivän valoisin hetki oltiin kylillä ja noustiin Kaunispään huipulle. Voi sitä valon ja värien määrää. Sinistä ja purppuraa, valkoista ja harmaata. Ja kävimmepä puolenpäivän kaakaolla ja proseccolla uudessa ”Kiinan muurissa” = Arctic Star -hotellin ravintola/baarissa. Olipa kyllä miellyttävä paikka. … Lue lisää …

Patikoijan onnen päivä

Ei sääskiä, ei paarmoja, ei tuulta, ei sadetta. Aurinkoa siniseltä taivaalta, mutta pikku pakkanen. Hyvät kamppeet, kengät ei hankaa, ei ole kylmä eikä kuuma Hyvä hengittää, ei särje polvea, ei hampaita, olkapääkin kestää kameran painon. Ei kailottavia turisteja, ei polkujuoksijoita, eikä muitakaan kadehdittavan hyväkuntoisia liikkujia, ei paljon ketään. Ei edes sanoja, juurikaan ei tarvitse puhua. … Lue lisää …

Patikkapäivä

Tänään olin luvannut julkaista täällä blogissa uuden kilpailun liittyen miljoonan käynnin juhlintaan… Liikaa lupasin. Olen miettinyt kovastikin tuolla tuntureilla taaperellessa, mutta eipä ole kilpailu vielä valmis. Siirränpä kilpailun julkistamista sunnuntaille, viikolla eteenpäin korkeintaan, joten tulossa. Miksikö moinen luuserointi? Siksi, että tänään on ollut hyvä patikkapäivä. Oltiin monta tuntia tunturissa Pehtoorin & Pojan kanssa. Miniä ja … Lue lisää …

Kesälomatorstai

Aamupesulla purolla, 10 tunnin yöunien jälkeen. Mitäs näette kuvassa? – Minä näen auringonvalon ja lämmön. Hangasojalla on tänään ollut kesä. Aurinkoa ja lämmintä, parhaimmillaan + 15 C. Halusin jo jonnekin ylös, liikkumaan muutenkin kuin hyötyliikkumaan. Siispä kohti Kiilopäätä. Pitkospuilla ja portailla pitkiä pätkiä päällystetty reitti Kiilopään huipulle oli remontissa. Soralla ja kivellä koko reitti, mutta … Lue lisää …

Aurinkoa, mutta vain pilvessä

Mitä kotityöt on mökillä? Mökkityöt? – Noh, joka tapauksessa niitä tänään, hyvin rajallisesti kylläkin. Pientä siivousta ja pyykkiä ja sen sellaista. Noita touhusin odotellessani, että rupeaisi paistamaan. Ei ruvennut. Lämpö nousi reilusti, ja pieniä pilkahduksia sinistä taivasta, mutta ei paistetta. Lähtäkkö mäkeen, ladulle vai tepastella tässä pikkuteillä. Lopulta päätin ajella Kiilopään juurelle, ja kavuta se … Lue lisää …

Liikkumisen iloa ja valoa!

Aamulla ennätyspakkanen tälle lomaviikolle: – 31 C näytti mökkiterassin mittari aamuyhdeksältä. Siispä ei kiirettä ulkoilemaan. Pelasimme, luimme, kudoimme, katsoimme telkkaria, kuuntelimme Yölintua (pappa opettanut Apsulle moisen), surffailimme ja chattailimme. Aamupäivän lopulla pienen tovin puhaltelimme Apsun kanssa ulkona saippuakuplia ja kävimme purolla heittelemässä lumipaukkuja puroon, – miksihän sellainen on niin mukavaa? – Ehkä samasta syystä kuin … Lue lisää …

Turistipäivä tänään: Kakslauttanen resort ja Pirkon Pirtti

Myötätuulen aamukahvipöydässä hyväksyttiin yksimielisesti ehdotus lähteä käymään ensin Kakslauttasen West Villagen taidegalleriassa ja sitten siirtyä Saariselän keskustan tuntumaan tepastalemaan (Aurora-polku etc.). Kunhan perusteellinen aamupuuro- ja kahvi monine lisukkeineen ja juttuineen oli nautittu ja tahoillamme tovi nettiliikennettä et al. hoideltu, lähdimme kohti Kakslauttasen resorttia. Kaikkihan (jotka näillä seuduin ovat liikkuneet) tietävät Kakslauttasen ja sen iglut, minäkin … Lue lisää …

Mökilläkin keittoa: kermainen korvasieni-porokeitto

Tiistai, sehän on tänä vuonna ollut melkein aina soppapäivä. Jokaviikkoinen soppamme on rulettanut myös ”eräolosuhteissa”, itseasiassa mökillä on tullut keiteltyä vähintään yhtä hyviä keittoja kuin kotonakin. Lapissa kun ollaan niin siihen liittyen oli luontevaa, että vihdoin tein korvasieni-porokeittoa, jota tiedän monien oululaisravintolaissakin tilaavan. Ainakin Sokeri-Jussin ja Hugon listoilla sellainen on ollut. Tänään oli meidän Myötätuulen listalla. … Lue lisää …

Parfyymiladulla

Oikeastaan ensimmäistä kertaa, ensimmäistä kertaa ikinä? Viikonloppuna täällä Hangasojalla, mökkielämään uponneena, en ole moneen päivään miettinyt, milloin pitää lähteä pois. En ole laskenut, montako päivää on vielä mahdollista olla täällä. En koko viikonloppuna miettinyt edes ruokalistaa tai imurointia tai menenkö mäkeen/ladulle/kävelemään, enkä muutenkaan erityisemmin ajatellut tekemisiäni suhteessa siihen, milloin täältä pitää lähteä. Kerrankin olen vain … Lue lisää …

Mökin arkea

Vähän sellainen arkinen mökkipäivä tänään, tai noh. Päivän ulkoilu ja parituntinen lenkkeily päätettiin tehdä Kiilopään suunnalla. Autolla mentiin Kiilopääntielle asti, ja siitä sitten lähdettiin kävellen (ja Emmaljungalla) kohti Muotkan majaa ja Tievakappelia. Ja taas oli Apsulla uutta ihmeteltävää: poroparttio metsätien varrella, poron pipanoita, kivien heittoa Kakslauttaseen ja Tievakappelin pihalla sai itse kokeilla kellonsoittoa ja sitten … Lue lisää …

Talven tuntua

Tänään kovin talvinen päivä. Säätiedotuksen perusteella odotimme jotain ihan muuta. Silti lähdimme autolla kohti Kiilopäätä. Tosin vain kolmistaan: Pehtoori, Juniori ja minä. Juniori kun halusi patikoida oikein tunturipoluilla, eikä vain kävelyreiteillä, joten Apsu ja äitinsä jäivät mökille ja pihapiiriin. Me valitsimme Poropolun. Ahopään-Kiilopään lenkillä tuuli ja oli hyvinkin valko-harmaata. Maisema jotensakin väritön. Mutta kyllä minä … Lue lisää …

Iso Hangasselkä (348 mpy) huiputettu

Me saimme tänne Hangasojan varteen toisenkin, aurinkoisen, lämpimän päivän. Heti aamulla oli selvää, että tunturiin lähdemme. Kiilopään taakse, ehkä Luulammelle haikailin, mutta kun varsinaisen Saariselän tunturijonolla on tänään ollut tuhatkunta geokätköilijää, ajattelimme hakeutua hiljaisimmille poluille. Siispä kohti länttä! Jäämerentien varresta, meiltä vähän pohjoiseen, ennen Laanihovia, lähtee reitti LKL:n (Lapin Kullankaivajien Liiton) valtaukselle 43.3  ja siitä … Lue lisää …

Patikka jääjärvelle

Aurinko paistoi herätessämme, – itse asiassa se oli paistanut koko yön. Valon määrä on mieletön, tuntuu, että se tulee seinien läpikin. Sääennusteen mukaan päivästä piti tulla lämmin ja aurinkoinen, joten ei pienintäkään aikomusta jäädä pesemään ikkunoita ja saunaa tai haravoimaan pihapiiriä, vaan yhdeksältä lähdimme kohti Ahopäätä, tarkoituksena katsella (ennakkoon) korvasienitilanne ja patikoida jääjärvelle. Sinne, mistä … Lue lisää …

Metsäläiset

Siihen ei mene kuin varttitunti, että olen jotensakin eksyksissä. Aamupäivällä lähdimme metsän kautta kohti Rönkönlampea, sienikorit mukana, pienten kangasrouskujen ja herkkutattien kiilto silmissä. Rönkönlammelle olen kulkenut kesällä kävellen, syksyllä pyörällä, kevättalvella hiihtäen ja olen kulkenut sinne usein, vuosikymmenien aikana todella usein. Yhtä matkaa metsäreitille lähdimme, jossain vaiheessa vähän erkanimme; niinhän se on tehtävä, että koko … Lue lisää …