Illalla tähtihetkiä

Toisin kuin yleensä lauantaisin en aloittanutkaan päivän hommia mummituurilla tai viikonloppuruoan esivalmisteluja tehden, vaan palailin kuvaprojektien pariin. Hiljalleen ne etenevät. Sään seljetessä oli päästävä jo ulos: Oulujokivartta poikkimaantiesillalle. Keväällä, puoli vuotta sitten, sen oli tänä vuonna ylittänyt 46 372 pyöräilijää kaupungista Hiukkavaaraan päin ja tänään melkein neljännesmiljoonaa lisää, yhteensä 285 900 pyöräilijää. Kuluneen puolen vuoden … Lue lisää …

Ravintolassa – kaikkea muuta kuin jouluruokaa

Lasaretin joulumänty lauantaiaamun tyyneydessä. Makedonianmännyssä on 333 lamppua, – vieressä kuusessa ei yhtään. Lasaretin historiasta olenkin kirjoitellut jo aiemmin aika pitkät pätkät: KLIKS Onneksi heräsin hyvin varhain, otin kahvimukin mukaan ja lähdin Canonin kanssa kaupungille. Eipä ollut juuri muita. Ja mikä tärkeintä, siellä ei ollut jakeluautoja kaikkien keskustan talojen edessä, vieressä tai muuten tiellä. Eikä … Lue lisää …

Huippuravintolassa pienellä porukalla

Tiistaiko? Juhlapäivältä tuntuu! Aamupäivällä suht pitkä pyörälenkki … ihan vaan nälän hankkimiseksi. Ihan kuin sitä ei olisi muutenkin. Mutta any way, tälle päivälle olin jo pitkään haaveillut yhteistä ruokahetkeä ”ulkona”, ravintolassa. Hyvässä ravintolassa, hyvässä seurassa. Ravintola Istanbul Oriental. Oulun etniset ravintolat -sarjassa olen monta kertaa sivunnut, kehunut, luvannut arvostella ravintola Istanbulin, joka on Oulun keskustassa, niin … Lue lisää …

Elämä on nyt näin…

Tässä merkillisessä ajassa tänään (taas! tai sittenkin pitkästä aikaa) aamulla tuli mieleen, että eihän tässä mitään hätää, niin kuin ei olekaan, mutta että tosiasia on, että koronaan voi kuolla. Siihen voi kuolla yhtäkkiä. Tai siis aika yhtäkkiä. Ei ”pitkälliseen sairauteen”, ei vanhuuteen, vaan koronaan. Minä tai joku läheinen voi kuolla siihen. Ihan niin kuin liikenteeseenkin. … Lue lisää …

Isovanhempana

Isovanhempien (aamu)päivä päiväkodissa! Ja me saimme olla osallisina siinä. Yhtämatkaa Apsun kanssa päiväkodille menimme. Ja sen kun kotipihastaan käännyimme pois, poika takapenkiltä ilmoitti: ”Voitaisiin laittaa äitille sellainen pikkuviesti, että haluan sitten myöhemmin mummipapalle kylään. ”Pikkuviesti” äidille laitettiin ja lupa humputteluun saatiin. ”Mummi osaa kyllä ajaa sinne”, ilmoitti poika papalleen, kun oltiin menossa. Pappahan ei ennen … Lue lisää …

Syyrialaista Oulussa

Pian pari vuotta on ohjelmassamme ollut oululaisten etnisten ravintoloiden testaaminen. Keskimäärin melkein kerran kuussa on jossain käyty, ja on yritetty etsiä ennen testaamattomia. Kun tästä harrastuksesta vastikään Kalevassa ison ruokajutun yhteydessä minuakin haastateltiin ja kun tänään kävimme yhdessä uudessa paikassa, niin vihdoinkin päätin taulukoida tähän astisen ”tuloslistan”. Etsin blogipostauksia kategoriasta ”Oulun etniset ravintolat” ja hoksasinpa, … Lue lisää …

Nyt on aika ja paikka sekaisin

Minähän voisin kertoa, kuinka kiva oli aamulla herätä – vaikkakin vain muutaman yöunen tunnin jälkeen – omiaan juttelevan pojanpojan vierestä. Muistella tässä, kuinka vielä aamulla muistelin eilistä iltaa, kun sain olla valokuvaaja : ”professional photographer” niin kuin joku sanoi. Ja kuinka ”väliajat” istuin pöydässä, jossa oli neljä ranskaa puhuvaa naista, yksi Ranskasta, yksi Hollannista ja … Lue lisää …

Kevättä – ainakin mielessä

Onhan tämä vähän noloa, mutta tässä iässä kovin tärkeää: nukuin ihan mahdottoman hyvin viime yönä. EI painajaisia, ei särkyjä, vuodenajasta huolimatta ei allergisia oirehtimisia, ei valvottavia huolia läheisistä tai vähän kauemmistkaan. Minä vaan nukuin. Se ei kuulkaa enää ole mitenkään ihan tavattoman tavallista. Mutta niin nyt on vain käynyt. Ja olen siitä kovin iloinen, – … Lue lisää …

Lauantai – ei ihan tavallinen

Merkillisen sekava lauantai… tai siis olen tehnyt kaikenmoista – enkä juuri mitään. Yksi, ei ihan vähäpätöinen, juttu oli se, että vähän vahingossa tulin harhautuneeksi vaateostoksille. Olin muka hakemassa äidille safkaa ja muutamia kempparijuttuja ja kauppakeskuksessa näin/kuulin, että Sokoksella on 20 % ale kaikista naisten vaatteista. Ettepä arvaakaan, kuinka paljon taas säästin ostamalla muutaman keväisen kamppeen. … Lue lisää …

Lapsille pöytätapojen opetusta ja juhlalounas

Olipa kuulkaa vallan mainio lasten ruokakulttuuritapahtuma aamupäivällä. Paistinkääntäjät oli edistämässä lasten ruokakulttuuria. Lapsille suunnattu pöytätapoihin liittyvä tapahtuma järjestettiin nyt viidettä kertaa. Aiemmin tämä on ollut ravintoloissa, mutta nyt kouluruokailun yhteydessä, ja ehkäpä minulla oli ihan vähän vaikutusta siihen, että juuri Merituulen koululla. 😉 Joka siis on sekä minun, että tyttären alakoulu. Aiemmin kun tapahtuma on … Lue lisää …

LUMO – Oulussa valoja ja kaupunkikulttuuria!

Jo aamulla kerroin assistentilleni, että kahden jälkeen lähdemme kaupungille: kuvailemaan, kulkemaan ja syömään. Pehtoorilla ei ollut mitään assistentaarismia vastaan. Semminkin kun tiesi, että olin tehnyt pöytävarauksen Istanbuliin.  [Huom. keskellä kuvaa ryhdikkäästi jalustan kanssa kulkeva mieshenkilö: assistentti kulkee jo edelläni. ] Ensin kävimme tervehtimässä Tiernapoikia, ja katselemassa kun Rotuaarilla jaettiin tämän vuotisen Tiernakisan palkinnot. ja sitten … Lue lisää …

Oulu (= Uleåborg)-päivä tepastellen, kuvaten ja syöden

Turisteilu Oulussa jatkuu… Kun tytär viettää tänään uudessa kotikaupungissaan Helsinki-päivää, niin minä ajattelin sitten viettää Oulu-päivää. Lakisääteiset 10 000 askelta ja sata kuvaa tulivat hyvinkin täyteen aamupäivän kaupunkikierroksella. Lähinnä Hupisaarilla ja jokisuistossa kiertelin ja kuvailin. Ja ”uudessa” Kuusisaaressa myös. En ole ihan varma, olisiko sinne saanut vielä edes mennä, mutta aitauksessa oli aukko ja saaressa … Lue lisää …

Dead-line lähellä

Tänään illansuussa olin kuvauskeikalla ravintola Istanbulissa. Onpa muuten kohtuullisen haastava kuvauspaikka: tunnelmallisuus tarkoittaa valokuvaajalle pimeää! Mutta toki opin taas paljon, mm. sen että on minulla niin paljon vielä tekemistä, että edes välttäväksi kuvaajaksi oppisin. Mukavaa oli se, että kuvattavani oli mitä parhain malli, helppo ohjattava, ja sitten myös muutamat asiakkaat suhtautuivat opiskelijan kuvaussessioon oikein myötämielisesti. … Lue lisää …

Valkean kaupungin kalaasit vol. 2

Eilisen huikean seminaari- ja Diner Amical -kapitulipäivän jälkeen oli aamulla hyvä herätä, lähteä hyvillä mielin uuteen päivään. Turnauskestävyyttäkin vielä rutkasti jäljellä. Kampaajalle. Ja kuinka iloinen olinkaan kotikaupunki-kapitulista; sehän tarkoitti omalle kampaajalle menoa. Nyt tukka hyvin, toisin kuin jossain muualla. Ja sitten lounas. Me teimme voutineuvostossa jo yli vuosi sitten rohkean päätöksen, että Oulun kapitulissa tarjotaan … Lue lisää …

Sensorina ja suhaamassa

[Klikkaa isommaksi.] Sillä aikaa kun minä olen päivän kierreillyt turuilla ja toreilla, kameran kanssa ja ilman, on Pehtoori hoidellut hommia pihapiirissä. Minunkin osuuteni pesuhommista. Kaiken – ei niin mukavien  hommien – ohessa tänään yksi palkitseva tuokiokin. Olin testaamassa ensimmäistä lounasta, sen menua Kapitulia varten. Lounaspaikkoja on kuusi (Puistola, Hella, Hugo, Teatteriravintola Vänmanni, Lasaretin Virta ja … Lue lisää …

Pohojanmaalla vol. II

Mistähän aloittaisin? – Ehkä siitä, että alan vanhemmiten ja maailmanpoliittisen tilanteen ”näin ollen” yhä enemmän kannattaa kotimaanmatkailua. Miksikö? Tästä tulee nyt pitkä, … mutta tämä on tärkeä. Monella tapaa. Eilen olimme koko pitkän iltapäivän asuntomessuilla  Seinäjoella. Huomenna on aika tehdä postaus messukokemuksista, ja laitella paljon kuvia. Lähdimme messualueelta joskus neljän jälkeen, joten totesimme, että Tuuri … Lue lisää …

Päivät hupenee kesää odotellessa

Kun tyttäreltä aamuyöllä tuli whatsappi (jonka olin pyytänyt lähettämään) en enää nukkunutkaan kunnolla. En vaikka olinkin helpottunut, että oli turvallisesti saapunut Houstoniin. Lähti sinne eilen aamulla kaverinsa (mask., ei poikakaveri) kanssa katsomaan heidän yhteistä opiskelukaveriaan, joka on avioitunut amerikkalaisen miehen kanssa. Ainahan reissut vähän huolettavat, ja tällä kertaa lisäjännitystä toi se, että lensivät Istanbulin kautta … Lue lisää …

Ensimmäiset ja viimeiset bakkanaalit

Mistä on lomapäivä tehty? – Aamupäivästä Caritaksessa, iltapäivällä appivanhempien muuttopuuhissa, illansuussa nuorenparin kanssa syömässä Istanbulissa (perinne on käydä ulkona syömässä heidän synttäreidensä aikoihin) ja ilta opiskelijoiden Bakkanaaleissa. Bakkanaalit ovat taas niitä juttuja, joista totesin, ”mun viimeiset”. Ja kerroinpa opiskelijoille(kin), milloin oli minun ensimmäiset. Ne kun olivat samalla ekat oululaisten historianopiskelijoiden järkkäämät ikinä. Vuonna 1982 oli historian … Lue lisää …

Pitkän päivän ilta

  Arvatkaapa kuka, arvatkaapa missä, arvatkaapa mitä?  Paistinkääntäjien Oulun voutineuvoston presse Istanbulissa kokoustamassa! 🙂 Kyllä kelpaa. Suoraan pitkän työpäivän jälkeen sinne, eikä se nyt juuri haitannut. 🙂  Ja kahdeksan jälkeen en ollut kokouksessa ainoa, joka alkoi jo huolestuneena katsella kelloa: Downton Abbey alkaisi kohta. Mutta ehdin. Paljon ehtinyt tänään. Nyt ei enää ehdi.

Hyvä päivä tänään

Tyttärellä oli pienenä sellainen Muumi-herätyskello, joka soidessaan kajautti ilmoille Muumineidin heleällä äänellä ”Hyvä päivä tänään”. Aluksi se oli kiva juttu, mutta aikaa myöten alkoi kyllä kummasti riepoa sellainen ylipirteä mielenilmaus heti aamusta, kun eihän se kuitenkaan ihan niin satavarmasti ollut oleva hyvä päivä. Mutta tänään oli hyvä päivä. Monta tuntia sain työhuoneen rauhassa lueskella, etsiä … Lue lisää …

Professori palaa selkosille

Helavalkeiden yönä on kaunista (kolme vuotta sitten meillä erilainen kokemus KLIKS). Olihan se helavalkeayö äsken kuvattava, kun tuossa maisemassa tovi sitten pyöräilin… Nämä kuvat kannattaa klikata isommiksi. Ihan oikeasti kannattaa… Tänään oli se päivä, jolloin oli aika viettää esimiehen eläkkeelle siirtymisriitissä ”pienellä porukalla” läksäreitä. Kävimme Istanbulissa syömässä, ruhtinaalllisesti. Oltiin vain oppiaineen kollegat, juhlakirjaprojektimme työn varsinaisesti … Lue lisää …

Mukavia päiviä

  Eilinen vapaapäivä tuntui ihan hurjan mukavalle. Eikä korkealta paistava aruinko yhtään vähentänyt sitä ilon tunnetta, joka jo aamulla ”työttömästä” päivästä oli. Tyttären lähettämä posti nosti hyvän fiiliksen vielä yhden levelin ylemmäs. Saatuani tuon eilisen pitkän postauksen valmiiksi oli vielä reippaasti pakkasta, joten lähdin ensin kauppaan. Meidän ”lähikauppa”, Välivainion K-market, rempattiin viime vuonna, laajennettiinkin sitä, … Lue lisää …

Pyhäinpäivänä 2012

Niin marraskuu kuin vain voi kuvitella. Yllättäen aamupäivän sateessa ja sumussa muutama kelpo otos. Säästän osan julkaisemisen viikolle, mutta tässä jo jokunen.  Kuvat suurenevat klikkaamalla, ja tästäkin tuli aika hieno taustakuva tietokoneelle. Klikkaa kuva isoksi, sitten hiiren oikealla näppäilemällä klik, klik, ja avautuvasta valikosta valitse ”Aseta (työpöydän) taustakuvaksi” .  Pyhäinpäivän aamu aukeni siis sumuisena, Pyhäinpäivänä … Lue lisää …

Tähän on tultu!

Tähän on tultu: kolmekasit teryleenit ei enää mahdu päälle. Ei vaikka et hengittäisikään. Mikä neuvoksi? Aamiaiseksi vain iso kupillinen tummapaahtokahvia ja vaahdotettua rasvatonta maitoa, ihan ohut siivu apfelstruudelia ja sen kanssa nokare rahkaa. Ja sitten ulos ja lenkille. Ihan järjettömän kylmä, mutta ihan kuvauksellisen kaunis sumu. Kävelin pitkästi, hautuumaalta kanavanrantaan ja Ainolaan. Kiertelin ja kuvailin. … Lue lisää …

Kesäkuvia

Aamupäivän liikkeellä. Lenkkireitin varrella koiranputket kukkivat, tekivät pitsireunaa reitille. Eiväthän ne auringossa kylpeviä unikkopeltoja ole, mutta kauniita nämä pohjoisen pientareetkin osaavat olla. Iltapäivällä pihalla niin paljon itikoita ja tihuutusta, että skippasimme ahkeroinnin pihapiirissä, ja lähdimme kaupungille syömään. Kotona piipahtamassa ollut Juniorikin uhrautui lähtemään kanssamme. Semminkin kun kuuli että ollaan menossa Istanbuliin. Siellä on hyvää, makoisaa liharuokaa, … Lue lisää …

Sellainen sekavahko maanantai

Siellon revontulet. Kaupungissa. Sinivihreät revontulet! Kaikki itseäänkunnioittavat valokuvaajat seisovat nyt pihalla pakkkasesssa jalustimet tanakasti hangessa ja kamerat suunnattuna kohti taivasta piiiiiitkällä valotusajalla ja ties millä konstein kuvaavat kauniita revontulia… , mutta minä en t-a-r-k-e-n-e.  Ehdottomasti olen sitä mieltä, että sää on pukeutumiskysymys, mutta nyt pysyn sisällä. Piste. Tulimme juuri Paistinkääntäjien juustomaistiaisista, siksi ylipäätään näin ne … Lue lisää …

Myrskyn jälkeen on poutasää

T’änään ulkona olisi taas voinut olla vaikka kuinka kauan. Lähtiessä satoi märkää räntää. Palatessa paistoi vielä aurinko. Ja siinä välissä näkyi sateenkaari. (klikkaa kuvaa niin se suurenee)   Meri oli tänään levollinen, hiljainen. Molemmat – sekä Toppilansalmen että Nallikarin – aallonmurtajat näkyivät Meri-Toppilan kukkuloilta hyvin. Ei pärskeet lyöneet yli kuten eilen.   Ulkoa oli kuitenkin palattava. … Lue lisää …

22 vuoden jälkeen

Aamulla mielessä Cat Stevensin ”Morning has broken”   (kannattaa ehkä kuunnella).  Soitin sitä C-kasetilta vihreässä teinihuoneesani varmaan yhden lukuvuoden joka ikinen aamu samalla kun koetin setviä hiuksiani järjestykseen, koetin etsiä koulukirjoja,  ja mietin, ehtisinkö pysäkille ajoissa… ehdin,  mutta hiukset olivat ihan niinkuin halusivat, eivätkä kaikki kirjat aina mukana olleet. Enkä minä niillä kirjoilla koulussa niin paljon … Lue lisää …

Kesän lopulla

Venetsialaiset? Oulussa vietetään tänään venetsialaisia. Ei ole kokemusta, mutta jotenkin suhtaudun vähintäänkin varauksella. Ihan kuten halloweeniin tai ystävänpäivään tai muihin muualta lainattuihin ei-kansallisiin kesteihin yleensäkin. Todellakin: oikein fiksua minulta teilata ilman kunnollista tietoa tai kokemusta asiasta.  Mutta silti… Olen varauksellinen. Toisaaltahan olen kuitenkin sitä mieltä, että juhlat ja kestit ovat enemmän kuin tarpeellisia ja kaikkinensa … Lue lisää …

Kaamosta helpottavat hyvä ruoka, lepo, ystävät

Eilen olimme Istanbulissa. Siis ravintola Istanbulissa, joka on ehdottomasti yksi Oulun parhaista ravintoloista. Olimme tekemässä kokkiteatteria. Menimme viideksi, saimme esiliinat, lasillisen kuohuviiniä, vähän tietoa ravintolasta ja sen periaatteista. Saimme myös reseptit illallisen tekemiseksi ja sitten ravintolan keittiöön! Paikan keittiömestari ja isäntä Bahri ja vaimonsa Leena ohjasivat ja opastivat, näyttivät ja neuvoivat. Teimme porukalla ruokaa ja … Lue lisää …