Kerta kaikkisen surkea sää. Vesiräntää, loskaa, harmaata.

No eipä tarvinnut miettiä, käytänkö koko päivän ruoan parissa puuhasteluun ja siitä nauttimiseen parhaassa seurassa. Käytin. – Hyvä että käytin. Tosin parantamisen varaa taas jäi, ei seurassa vaan ruokien onnistumisessa. Mutta kyllä perheellä nälkä lähti. Ja ilo oli kun Juniori toi meidän Lombardian reissulta Franciacortan (Contadi Castaldi,  Franciacorta, Saten 2017).

Niin ja olihan meillä Suuri Pääsiäisaarteen etsintä. Eepikin on jo ihan pro.  Änäri- ja My Little Pony -munat olivat mieluisia löytöjä. Ja uudet värityskirjat ja tussit. Parasta oli, kun Eepi innostui piirtämään potretteja meistä kaikista. Isi oli isopäisin, R. pisin, mummilla oli pörröisimmät hiukset, veljensä ainoa kädellinen ja pappa ihan vaan vähän itsekseen.

Ruokahommien ohessa pakkailua, – loppupääsiäiseksi pohjoiseen. Sinne on taas hyvä lähteä. Tämä aloittaa meidän parin kuukauden reissaamisen. Tämä aloittaa kevään, vaikka keväthangille ensin mennäänkin. Tosin ei ole edes aurinkoa tiedossa, ei ainakaan ensi viikoksi. Mutta tiedossa ei sentään ole sellaista mössöä kuin täällä nyt. Mökkeillään sitten, mutta ei erakoiduta tällä kertaa.

Ja ehkä jo tänään, viimeistään huomenna: Helmet-kirjahaaste on valmis. Ensi viikolla sitten kooste siitä. Ihan kuten viime vuonnakin: maaliskuun loppuun mennessä homma ohi. Mikä on oikeastaan vähän surullistakin.

PS. Turkinpippuri-pannacotta ja mansikat pelittivät yhdessä. 🙂

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.