Kadonneen ruoan metsästys

Tiedän, todellakin tiedän, olevani ihan vertaansa vailla oleva asioiden, lähinnä tavaroiden kadottaja. Tai ennemminkin ehkä  sujauttelija, sivuun pistävä, kätkijä, talteen laittava. Nimenomaan TALTEEN.

Ei ole yksi kerta kun meidän lapset, ja nyttemmin myös lapsenlapset ovat joutuneet sen tosiasian eteen, että olen ostanut jotain tiettyä päivää varten ”pienen yllärin, makean herkun, kivan kirjan…” ja kuinka ollakkaan se ei ole löytynyt vappuna tai pikkujouluissa. Mutta ihan kivasti lapset ovat suhtautuneet virpomispalkkoihin juhannuksena ja joulusuklaapalloihin synttäreillään maalis- ja syyskuussa.

Tänään tapahtunutta: jo aamulla olin tyytyväinen kun tämän päivän ruoka oli periaatteessa jo valmiiksi tehtynä. Eilen leivinuunissa muhineen possun fileen (jonka olin ennen uuniin laittoa valellut grillimarinadilla) revin haarukoilla säikeiksi = nyhtöpossua.  Leikkelin fileen säikeet noin neljän sentin pituisiksi suikaleiksi, ja lopuksi kaadoin päälle noin puolet Jim Lim palmusokerikaramellikastike -pullollisesta ja sitten muhimaan kannelliseen rasiaan jääkaappiin, pari kertaa sekoittelin välillä. Tänään sitten pöydän kattaminen, tykötarpeiden silppuaminen (jäävuorisalaattia, suippopaprikaa, kurkkua, tomaatta, purjoa, avokadoa) ja tarjolle creme fraichea, guacamolea EN tänään meille kahdelle viitsinyt tehdä, ja Santa Maria salsaa, salsankin teen usein itse, mutta en tänään. Laiskottelupäivä!  Ja juuri ennen kuin huutelen Pehtooria syömään mietin, että missä, missä ihmeessä on salsapurkki!! Ja missä ovat tortillat!!!

Olin varma, että ne kävin toissapäivänä ostamassa. Onhan meidän uudessa keittiössä paljon hyllyjä ja järjestyksiä tullut uudelleen asemoitua, toki on, mutta mihin ihmeeseen olen voinut nämä sujauttaa. Ei löytynyt, eivätkä ne olleet jääneet kauppakassin pohjallekaan, eivät auton takaluukkuun, eivät pyörän satulalaukkuun … Ei mitään muistikuvaa, missä ne ovat.

Siispä pikainen pyrähdys kotimarketissa hakemassa uudet, ja sillä välin kun vielä viimeistelen kaikkea, Pehtoori löytää ne jo aiemmin ostetut: suunnilleen niiltä sijoilta, joihin ne olin aatellut laittaneenikin. Mie en vain nähnyt niitä!!! Mieheni hieman kommentoi tätä juttua, mutta enpä nyt ihan turhanpäiten viitsi ruveta kaikkea sellaista toistelemaan täällä. 😀

Kaikesta tästä huolimatta, ruoka oli hyvää. Lämpimästi suosittelen pulled porkin tekemistä ihan itse. Ja nimenomaan tuon Jim Lim -soosin käyttämistä.

~~~~~~~~~~~~

Iltapäivällä, pitkästä aikaa oikein sellainen ”ansaittu viikonloppu” -olo, halusin ”luontoon”. Näillä huudeilla sen toteutuminen on jokseenkin rajallista, mutta kyllä minä luontoretkihuomioita kuitenkin onnistuin tekemään: Pyykösjärven joutsenpari on tänä vuonna laajentunut kuusihenkiseksi perheeksi, Ainolan puiston Kiikkusaaressa kyynelkoivu vielä vihreä, mutta arvokkaan näköinen visakoivu jo riisuuntunut odottamaan huurrekerrosta. Ehkä luntakin suojakseen.

Levollista pyhäinpäivää kaikille!