Iloja ja makuja elämään

Sadepäivä. Kotipäivä. Sisäpäivä.

Juuri tänään hyvä päivä harrastaa ruokaterapiaa, leppoisasti, rauhassa laitella ruokaa. Tärkein kriteeri ruokalajien valinnassa oli, että voisin valmistaa/tarjoilla ruoat  uusista keramiikka-astioistani. Pienen astiakaupan valikoimista olen tilannut kolme pienehköä, kahden hengen sapuskoille sopivaa vuokaa.

Kahden hengen salaatti tällä kertaa tämmöisessä …

Kuinkahan monta hunaja- ja cantaloumelonia olen viimeisen kuukauden aikana syönyt. Siihen on nyt melkein addiktio, – ihan kuin raskausaikana viiliin. Aamiaisella, lounaaksi, salaattiin ruoka-aikana.

Melanzane alla parmigiana, munakoisovuoka italialaisittain.

Tämä on tyttären lempiruoka. Ainakin Italiassa. Minäkin olen tehnyt aika usein, juuri tyttären ollessa ruokapöytään tulossa. Eri kirjoista, eri resepteillä varioinut ja nyt sitten simppeli versio Valiolta! Suomalaista italialaista. Ja tänään kaksin tuumimme, että parasta mitä minä olen koskaan saanut aikaiseksi.

Tuon Valion reseptin sovelsin uuteen vuokaan ja kahden hengen ruokapöytään sopivaksi, kun tein 2/3 aineksilla. Päällimmäinen juustokerros ei ollut mozzarellaraastetta, vaan kv-markkinoilta ostettua ihanaa parmigianoa, josta on enää pieni kimpale jäljellä, ja tomaattina kirsikkatomaatti-Muttia, ei mursketta Tomaatti on ollut pari viikkoa pois itselleni sallimista ruoka-aineista, mutta katsotaan nyt kuinka käy. Tosin tämä oli ainakin syödessä niin lempeää, että eiköhän elimistö kestä. Kuohukerman vaihdoin ruokakermaan – ihan tarpeeksi rasvaa ja kaloreita tässä on ilman kuohuakin. 🙂 Tulipa niin suunmyötäistä, ihanaa sadonkorjuuajan ruokaa, joka sopi tähän vuokaan täydellisesti.

Myös jälkkäri oli sadonkorjuuajan ruokaa. Omppupiirakka kotipihan omenoista. Ja uudessa, pienehkössä vuoassa sekin.

Tämä on jokasyksyinen leipomus. Ohje on täällä blogissa: Pähkinäinen omenapiirakka

Tällä kertaa tein niin laiskasti, etten jaksanut edes Kenwoodia kaivaa esiin, vaan vain sekoittelin ainekset kulhossa. Ihan hyvä tuli sitenkin. Tämä vuoka on ehdoton lempparini noista kolmesta. Kaikki kyllä ilahduttavat. Arjen (ja sunnuntain) estetiikkaa, pieniä iloja päiviin.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Eilen illallakin saimme hyvin syödyksi, kun Juniori & R. olivat ruokaillan järjestelyvuorossa kaveriporukkansa kanssa. Juniori kyseli jo aikaa sitten, että voisivatko tulla meidän Festaan istumaan iltaa ja grillaamaan hiiligrillillä. Luonnollisesti luvattiin, varsinkin kun luultiin olevamme mökillä juuri tänä viikonloppuna. Kun sitten olimmekin kotosalla, mekin saimme kutsun osallistua, olla mukana. Olihan nämä kaverit meillekin tuttuja ennestään, yhdessä vietettiin Taskilantiellä Juniorin luona tupareitakin ja muutenkin. Mahdottoman mukavahan se on kun meidät vanhuksetkin kutsutaan mukaan.

Saimme tulla valmiille, kontribuutiomme oli lohipiirakka, jonka tein ja Pehtoori laitteli hiiligrillin valmiiksi. Siinäpä se. Maisteltiin chardonnayta ja chenin blancia – enpä ollut koskaan tajunnut kuinka maistuvat hyvin samankaltaisille. Juniori tietysti heittäytyi toviksi työmoodiin ja koulutti ja opetti ja sitten syötiin. Vetäydyimme ruoan jälkeen sisälle, nuoret (onko yli kolmekymppiset vielä nuoria? – Noh, meidän näkökulmasta on.) jatkoivat sitten keskenään.

2 kommenttia artikkeliin ”Iloja ja makuja elämään”

  1. Kiitos vinkistä, etsin jo viime talvena kaunista uutta uunivuokaa. Arabian Kokki-sarjaa on jo kotona. Nyt löysin sellaisen Pienen astiakaupan valikoimista samoin piirakkavuoan. Pakettia odotellen.

    Vastaa
    • Oleppas hyvä vain.

      Minullakin on kyllä ennestään vuokia, mutta ne kaikki on kahden hengen sapuskoja tehdessä turhan isoja. Ja nämä oon niin mukavan näköisiä. Ainakin mulle paketti tulikin tosi nopeasti, parissa päivässä.

      Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.