Paljon hyvää

Talvimyräkän lauantaina Pehtoori jäi aamulla lumitöihin ”ei tartte lähtä lenkille eikä ladulle” ja samaan aikaan minä tälläsin itseni kaupunkikuosiin. Ensin hakemaan hallista graavikalaa ja siikatartaria sekä huomiseksi lohta. Valkeasta etsin Islantilaiset neuleet -kirjaa (loppu), huopatabletteja (loppu), saippuaa (kumma, miten paljon sitä kuluu nykyisin. Siksikin on ihana ostella jotain ”spessu”saippuoita, sieviä pumppupulloja vessaan, keittiöön ja kylppäriin), tulppaaneja ja pikkukaktukset.
Tänään olisi ollut mieluisaa lähteä kaupungille, vaikka De Gamlas Hemiin tai Puistolaan, blineille, ehkä jopa ystävien kanssa, muttaku… Niinpä meillä oli sitten kahden hengen blinikestit kotona. Ja vaikka vain kahdelle, niin taas kerran totesin, että parasta olisi kun joku muu olisi paistamassa niitä. Vaikka vain kaksi isoa bliniä/nautiskelija, niin silti siinä ei oikein levollista ruokarauhaa tule, jos/kun haluaa blinit kuumina nauttia. Seuraavan kerran nautin blinejä ravintolassa, – rokotettuna?
No mutta, hyvää oli. Ja illasta teki juhlan avaamamme samppanja. Ei ehkä paras mahdollinen blinien kanssa, mutta hyvää oli. Hinta-laatusuhde kohdillaan. Ehkä tilaamme sitä pari pullollista odottamaan vaikka juhannuksen mansikkatarjoilua… Voisipa suositella lakkiaisjuhliin! Olisipa toukokuussa lakkiaiset luvallisia.
Mutta eipäs tupista ja mutista. Koronasta huolimatta on mahdollisuus liikkua, kulkea, nauttia talvesta, jopa kaupoilla käymisestä, samppanjasta, hyvästä ruoasta, seurasta, kodista ja sen tekemisestä viihtyisäksi, kirjoista…
Facebookissa kulkee uusi haaste. Sain sen ja, vaikka olen surkea haasteisiin vastailija (pl. valokuvahaasteet), päätin vastata. Koska ”lukeminen kannattaa aina”. Koska lukeminen on iso osa päivieni kulussa, päätin yrittää.
Ja sitten heti ajattelen, että mahdotonta vastata vain yhdellä kirjalla mihinkään kohtaan, ihan mahdoton. Mutta yritinpä kuitenkin:
  1. kirja, jota luet juuri nyt: kuuntelussa Joël Dicker, Totuus Harry Quebertin tapauksesta (onpas romaani!!) ja Päivi Alasalmi, Joenjoen laulu, luettavana Matti Lasanen, Hietasaari, Vaakunakylä.
  2. kirja, jota rakastit lapsena: Peppi Pitkätossu! – Mikä rämäpää, rohkea, seikkailija, … Ja se sai pitää lettinsä ilman rusetteja!! Fanitin hyvin paljon.
  3. kirja, joka jäi kesken: Gabriel Garcia Marques: Sadan vuoden yksinäisyys. Sehän ´pitäisi´ lukea, siitä ´kuuluisi´ tykätä. Olen yrittänyt parikin kertaa, – se riittää minulle.
  4. kirja, joka teki suuren vaikutuksen: John Williamsin romaani ”Stoner”. Tai Tara Westowerin ”Opintiellä”.
  5. kirja, johon palaat aina: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto. Jokunen vuosi, vai jo vuosikymmen, sitten elättelin ajatusta tehdä siitä itse ”päivitetty versio”.

En haastanut ketään Facessa, mutta haastanpa taas teitä blogini lukijat! Kertokaahan te omat vastauksenne. Olisi mukava tietää…

12 kommenttia artikkeliin ”Paljon hyvää”

  1. Teen nykyisin pikablinejä vohveliraudalla, se on kätevä nostaa pöytään ja paistaa sitä mukaa, kun syödään. Ei ihan sama, kuin pitkän kaavan mukaan tehdyt, hyviä kuitenkin.
    Kirjat:
    1. Jenna Kostet, Linnunluisia
    2. L.M. Montgomery, Anna ystävämme. Punaiset letit hänelläkin
    3. Volter Kilpi, Alastalon salissa. Luen sitten loppuun, kun en enää pääse tuolista ylös.
    4. En pysty nimeämään vain yhtä
    5. Steinbeck, Torstai on toivoa täynnä

    Vastaa
    • Tuon vohvelirauta-keinon olen kuullutkin, epäilemättä toimii. Meidän vohvelirauta on aika päiviä sitten kulkeutunut Juniorin huusholliin.

      Kirjalistasi voisi olla minunkin. Steinbeck´ä en muistanutkaan, pitäisiköhän lukaista uudelleen, on tuossa hyllyssä ihan vieressä. 😉 Kuten myös hänen ”Oikutteleva bussi”. 🙂

      Vastaa
      • Jäin ajattelemaan vielä tuota kirjaa mikä teki vaikutuksen. Sehän oli tietysti Aili Somersalon, Mestaritontun seikkailut, siitä alkoi seikkailuni kirjojen maailmassa.
        Teepä muuten myös, Matka Charleyn kanssa, aikanaan yksi lemppareistani.

        Haahuilua täälläkin.

        Vastaa
        • Minulle mestaritonttu taitaa olla tuntematon, en ainakaan muista. Matkan Charleyn kanssa olen ehkä tehnytkin, omista hyllyistä sitä en kyllä löydä, mutta minähän olenkin pistänyt satoja, jollen tuhansia kirjoja. Ja kirjastostahan niitä on tullut haettua iät, ajat.

  2. Tämä on mielenkiintoinen ja oikeasti vaikeakin…kirjoja on NIIN paljon,ja lukemattomia vielä enemmän.

    1.Päivä on tehnyt kierroksensa,Panu Rajalan toimittama kirja Väinö Linnan haastatteluista ja Hotakaisen ”vanha” Asialliset.
    2.Aku Ankka televisiossa/Walt Disney/Tammen Kultaiset kirjat/1962
    -aikana,jolloin televisio oli todella jotain uutta…
    3.Vaikein rasti…vain kaksi tosi-ehdokasta;Kalevala ja Raamattu,sekä Leo Tolstoin Sota ja Rauha.
    4.Nuoruudessa lukemani Mihail Solohov Hiljaa virtaa Don.Yritin lukea sitä aikuisena ja oli sekä sekava,että outo ja ei enää tuntunut niin hienolta.Nuorena ajatus varmaan pysyi paremmin kasassa.
    5.Hannu Mäkelän kokoelma;Runoista Rakkaimmat ja Lauri Viita;Ne runot,jotka jäivät.
    Lukeminen kannattaa aina!

    Onkohan tuo Blini-aika nyt kaikilla ajankohtainen ?Meillä eilen Bliniherkut,mutta täytteinä lämminsavulohta,smetanaa,poromoussea,sipulia ja herkkukurkkuja.Maistui!

    Vastaa
    • Teillä on ollut ihan luksus-lisukkeet! Pitäisiköhän sittenkin tehdä kotona vielä tälle kaudelle? – Sitten kun Tyär ja poikakaverinsa pohjoisesta joskus palautuvat.

      Sinun kirjalistassasi on minulle ihan tuntemattomiakin. Runokirjat ja aforismikirjat ovat kyllä niitä joihin palaa toistuvasti, jollei päivittäin niin viikottain ainakin. Samoja kirjoja, samoja runoja.

      Hiljaa virtaa Don! En muista kirjasta mitään muuta kuin että luin sitä joskus 1970-luvun lopussa yhtä aikaa kuin tenttikirjoista oli menossa Riasanovskin ”Venäjän historia” (järkyttävä järkäle). Ja että pidin siitä valtavasti. Ei todellakaan jäänyt kesken. (kiitos tämän muistopulpahduksen aikaansaamisesta! 🙂 )

      Vastaa
  3. 1. Joel Haahtela: Hengittämisen taito
    2. Tiina-sarja
    3. Juuri nyt ei tule mieleen, mutta pari aloittamaani ihan hölynpöly-kirjaa ovat jääneet kesken
    4. Riikka Pulkkisen Raja oli minulle merkittävä kirja nuoren aikuisen elämässäni, jotakin ennen kokematonta
    5. Eeva Kilven runokokoelma

    Vastaa
    • Sinunkin listasi on tutun oloinen. Eeva Kilpi on ikisuosikki. Samoin Märta Tikkasen ”Vuosisadan rakkaustarina” ja Tuomas Anhavan käännökset haiku- ja tanka-runoista.

      Tiina tietysti! Hänen poikamaisuuteensa oli 9-vuotiaana helppo samaistua.
      Vastikään on tullut avattua (Bookbeatissa) hölynpölyjä, – ei jaksa…

      Riikka Pulkkiselta ”kaikki” ovat vaikuttavia, koskettavia.

      Taas hoksaan, kuinka kirjat onkaan tärkeitä elämässä.

      Vastaa
  4. 1. Lucinda Riley: Skuggsystern (Stars bok)
    2. Tämä on paha, sillä olin (jo) lapsena lukutoukka. Kaikki mahdolliset poni/heppasarjat, Neiti Etsivät, Enid Blytonin Viisikot ja Salaisuudet ym. MUTTA ainoa kirja, joka lapsuudesta on kulkeutunut nykyiseen kirjahyllyyni on Peppi Pitkätossun tarina.
    3. Kyllä jokin tällainenkin varmaan on, mutta se on ollut sitten niin mitäänsanomaton tai tylsä, että en edes muista nimeä.
    4. Vilhelm Mobergin Maastamuuttaja-romaanit
    5. Tämäkin on paha. Nuo Mobergit olen lukenut pariin kertaan läpi, mutta ”aina” tulee palattua vain työhön liittyviin oppikirjoihin. 🙂

    Blineistä: Minä tein vuosikausia itse blinejä Myllyn Paras -tattarijauhopussissa olevalla ohjeella. Hyviä olivat, mutta juuri tuo ruokarauhan puute oli miinuksena sekä myös se, että kirkastetusta voista huolimatta sain keittiön aina harmaaksi savusta. Nyt olen parina vuotena ostanut kauppahallista blinit valmiina. Ovat maultaan aivan yhtä hyviä, ja nyt ei tarvitse itse hommata muuta kuin lisukkeet.

    Vastaa
    • Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan kaikki kuusi tähän mennessä ilmestynyttä olen kuunnellut, ja oman systerin kanssa olemme jo kovasti keskustelleet sarjan viimeisen osan sisällöstä. Onko Papa Salt elossa, onko seitsemäs sisar kuollut, etc. — nämä ovat hyvää viihdekirjallisuutta, jossa eri maanosien historiaa, elämäntapaa, perhejärjestelmiä ja muita ominaispiirteitä on selvitetty hienosti ja mielenkiintoisesti nivoen valtavaan tarinaan. Jokaisessa kirjassahan on (vähintään) kaksi kirjaa…

      Peppi pitäisikin lukea uudelleen!

      Mobergin Maastamuuttajia en olekaan lukenut. Eikä näy olevan (ainakaan vielä) Bookbeatissa. Pidän mielessä.

      Kyllä, – kirkastettu voikaan ei auta. Käry on läsnä, vaikka meillä Festassa on aika hyvä liesituuletin. Mutta ainakin Puistolassa, Nallikarissa, De Gamlas Hemissä on joka kevättalvi bliniviikot, joten luulen että vastaisuudessa me nautimme blinit noissa paikoissa. En ole nähnyt (en ole kyllä etsinytkään) missään myynnissä valmiina. Ehkä ainakin tänä vuonna ravintoloista voisi ostaa take awaynä?

      Vastaa
  5. 1 Riley Seitsemän sisarta sarja
    Juuri nyt Kätkäläinen ja maailman meno
    2 Satujen kultainen kirja( jotain sinne päin)
    3 Nykyisin lopetan jos ei kiinnosta. Ennen luin minka aloitin.
    4 En osaa nimetä nyt yhtä.
    4 Eino Leinon kootut. Sanoja sinulle. Runoja sinulle.

    Vastaa
    • ”Ennen luin minkä aloitin”. Niin minäkin tuppasin tekemään, en enää. On turhaa hukata lukuaikaa sellaiseen mikä ei kiinnosta tai kosketa, koska on niin paljon mitä ei koskaan ehdi edes aloittaa…

      Lucinda Rileyn Sisarus-sarja on kyllä hyvä. Eino Leino taitaa olla aika monella suomalaisella se, jonka runoihin tulee palattua…

      Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.