Aamulla mietin kovasti, että lähtisinkö salille, äidin luo, ulos vai tekisinkö kalenteritilauksen valmiiksi? – No minä mihinkään salille lähde, ulkona pakkasta on aika paljon (- 13 C) , kalenteritilauksen teen vasta perjantaina kuten olen ”luvannut”, ja kun äidin luona on joka tapauksessa tänään käytävä, niin sitten sinne. Varuilta puin kuitenkin ulkoiluvermeet, josko vaikka palatessa jo tarkenisin vähän lenkkeillä ja kuvailla.
Mutta jo menomatkalla pyörsin päätökseni. ULOS! En muista, onko Oulussa minun reilun kuudenvuosikymmenen kokemuksella koskaan marraskuussa ollut sellaista säätä kuin tänään. Marras- vai maaliskuu? Kirkas sinitaivas, tyven, tuuleton sää. Noh, pakkasta, mutta se vain sai kaiken kimmeltämään, höyryn nousemaan joesta, haloilmiön (sivuauringot) ja hienon auringonlaskun.
Aamupäivällä kiertelin hyvinkin pari tuntisen, kuvaajia oli järkkäreillä ja kännyköillä oli paljon muitakin, sauvakävelijät, avantouimarit ja eäkeläiset pysähtyivät juttelemaan. Talvella Oulussa? – ihmiset pysähtyvät juttelemaan? Sekin kertoo, että sää oli ihmeellinen. Kun sitten vihdoin olin käynyt myös äidin kauppareissun ja hänen luonaan päivittelemässä asiat, huushollin ja kuulumiset, niin lähdin vielä takaisin ulos.
Hyvä päivä tänään.
Onpa ollut upeaa kuvattavaa, luonto jaksaa yllättää aina vaan. Ja olisiko niin, että iän karttuessa siihen ja sen vaihtuviin ilmiöihin kiinnittää entistä enemmän huomiota ? Valokuvaus tietenkin tuo siihen oman lisänsä , sitä katsoo ja huomaa tarkemmin nekin pienet otolliset kuvaushetket, jotka muuten jäisivät muistoista pois. Kyllä marraskuukin on ihana kuukausi pehmeine väreineen, kiitos taas kauniista kuvistasi !
Varmasti iän karttuessa ja valokuvauksen myötä kiinnittää enemmän huomiota. ”Etsivä löytää”.
Ja sitten – varsinkin tällaisten marraskuun näkymien osalta – iso vaikutus on sillä, että vuosikymmenien ajan marraskuussa menin aamuvarhain ja palasin illan pimeässä töihin ja töistä. Linnanmaalla työhuoneen ikkunasta näkyi vastapäisen siiven seinä ja työhuoneiden valot, luentosaleista ja neuvottelehuoneista ei juuri nähnyt ulos.
Mutta nyt! Kyllä nautin!
Samaa mieltä minäkin, silloin kun marraskuussa on tuota (auringon)valoa, onhan se niukkaa, mutta upeaa. Bonuksena vielä tuo kuura puiden oksilla:)
Niinpä. Jos vertaa esim. viime vuoteen, on nyt kyllä kaunista ja kuvauksellista. Nimimerkillä juuri (klo 8.10) kaupungilta kuvailemasta palannut. 😉