Happy End – illaksi kotiin

Nagoya – Bangkok – Helsinki – Oulu. Yli puolitoista vuorokautta matkoilla lentokentille, lentokentillä, lentoon lähdössä, lennossa. Sunnuntaiaamuna Japanin aikaan yhdeksältä lähdimme Nagoyan hotellista, ja puolen yön jälkeen lento Nagoya – Bangkok Thai Airwaysillä alkoi. Yö meni miten kuten torkkuessa.

Koneessa oli kovasti henkilökuntaa, ja huomasimme että japanilainen eleganttius ja kohtelias vähäeleisyys oli vaihtunut thaimaalaiseen hymyilyyn ja astetta (vain astetta!) nuhjuisempaan olemukseen. Alkuun saimme pullamössö-kanasämpylät ja lasin vettä, – minä ainakaan en muuta kaivannutkaan. Ennen laskeutumista aamiainen, jossa normaalia lentokonepipertelyä pienissä kipoissa.

Niinhän siinä sitten kävi, että vaikka jo viime vuosituhannella (syksyllä 1999) olimme Pehtoorin kanssa Hua-Hinin matkan jälkeen todenneet, ettei taideta enää Thaimaahan lähteä, niin siellä sitä vaan tänään aamuyöstä neljältä oltiin. Se Bangkokin lentokentän osa, jonne menimme, oli autio, uusi ja siisti. Ja itseasiassa eri jossa me viime vuosituhannen puolella olemme olleet. Suvarnabhumi-kenttä on uusi.

bangkok

Vietin matkanjohtajamme kanssa pitkähkön tovin Transfer Counter -deskillä, jossa selvitettiin koko ryhmämme ´boarding passien´ kohtaloa, matkalaukkutageja, minun ja Pehtoorin jatkolentoa Helsingistä kohti Oulua ja kotia. Edellisellä rastilla Nagoyassa Oulu tuntui ensin olleen hävinnyt koko maailmankartalta ja sitten ongelman aiheuttikin se, että meidän alkuperäisessä jatkolennossa oli IHAN ERI PÄIVÄ kuin mitä tulisimme olemaan Suomessa. No tietysti! Olimmehan kaikkinensa vuorokauden myöhässä! Mutta siis: Bangkokin aamuyössä thaimaalainen nuorimies teki kovasti töitä hoidellen meidän koko ryhmän asioita yhteensä ja meidän kahden asioita erikseen. Minä kun oli keksinyt senkin, että yritetään päästä business-luokkaan.

kotimatkalla

Ajatus siitä, että iso osa puolentoista vuorokauden paluumatkasta saataisiin olla busineksessa houkutti kovastikin. Houkutti semminkin kun Pehtoorilla alkoi olla minun viikolla potemani flunssa hyvinkin nuhaisessa ja tuhnuisessa vaiheessa ja minun hammaskipuni torstaina loppuneiden antibioottikuurien jälkeen alkoi eskaloitua jatkuvaksi säryksi, joka riepoi olemista ja heikensi vähäisiäkään nukkumisen mahdollisuuksia.

kotimatkalla-5

Erinäisten yritysten ja puheluiden jälkeen ryhmälle saatiin boarding passit, mutta meille ei jatkolentoa (”teidän on Suomessa jäätävä odottamaan, mihin Finnair teidät saa mahtumaan” ~ mikä kuulosti siltä, että ei ole mitenkään varmaa, että pääsisimme iltalennolla Ouluun). Mutta toinen tieto oli parempi: Business Classiin päästään! Wuhuu!

Mitähän moinen upgreidaaminen sitten maksaa? – Rahalla ei ruvettu sellaista etuoikeutta ostamaan (olisi maksanut yli 1000 euroa/henk.), mutta minulla on rutkasti Finnair-plussapisteitä (jotka on kerätty viiden vuoden aikana, sen jälkeen kun edellisen kerran potti tyhjennettiin).  Pisteitä oli riittävästi (2 x 50 000 pistettä), jotta niitä riitti meille molemmille.

Mitenkö niin paljon pisteitä, vaikkei mitenkään tuhottoman paljon ole edes lennelty? No matkoista tietysti tulee aina plussapisteitä, mutta myös kaikista Stockalla tehdyistä ostoksista tulee piste kautta käytetty euro. Kaikki matkat, kameratarpeet, kengät, yms. jotka olemme ostaneet netistä tai kaupoista maksaen Visalla, ovat tuottaneet pisteitä. Plus, että minulla on pankista sellainen Visa-kortti, että pelkästään sen olemassaolo tuo joka kuukausi pisteitä. Niinpä niitä on vuosien varrella kertynyt käytettäväksi asti. Minähän yritin käyttää niitä jo tämän reissun alkumatkaan (Helsinki – Nagoya), mutta silloin ei ollut vapaita paikkoja. Onneksi ei ollut, sillä nyt oli pisteitä vielä käytössä ja bisnesluokkaan pääsy oli nyt enemmän kuin hieno juttu.

Reissun huono-onnisuus tuntui kääntyneen 180-astetta.

Bangkokissa olimme yhteensä viitisen tuntia, lämmintä oli, kenttä komea, eikä kaoottinen, mutta japanilainen puhtaus ja eleganssi puuttui. Lopultakin ihan sama. Puolikymmeneltä me pääsimme koneeseen, ja Pehtoorin kanssa bisnesluokkaan. Uudenuutukainen A350 on komea kone, enemmän tilaa kuin aiemmissa kaukomatkakoneissa, mutta kyllähän me tällä kertaa saimme melkein omat yksiöt.

Ja niin hassuhan minä olen, että melkein hävetti, varsinkin meidän matkaseurueen edessä, kun eriseuraan menimme. Vähän sellaiseen seuraan, johon ei oikein tunnettu kuuluvamme. Koneessa oli viitisenkymmentä business-paikkaa, ja jos jonkinlaista kulkijaa joukkoon mahtui. Keskimääräistä enemmän oli naisilla Vuittonia ja ruskettuneita kasvoja, miehillä golfpaitoja ja liituraitaa, ja mm. yksi bodattu kroppa, jota tsekki nuorimies selfiekuvaili lennonkin aikana!!, powerpointtien valmistumista näin naapurilokerossa, ihan taviksia aasialaisia ja suomalaisia, sekalaista seurakuntaa ja me kaksi lopultakin erinomaisen kiitollista että olimme tänään tuossa mukana.

kotimatkalla-3

Mutta kaikkinensa oli ihan nautinnollinen lentomatka, ja eiliset tupinani Finnairista unohdin. Ja vaikka meillä vähän sellainen olo onkin, että me tulemme vastaisuudessa reissaamaan pääasiassa Euroopan rajojen sisällä, autolla ja ilman erityisempää matkanjohtoa, mikä tarkoittaa myös sitä, että liki kahden vuorokauden mannertenvälisiä lentoja ei enää taida olla näköpiirissä, niin plussapisteitä kerätään edelleen vaikka ihan vaan varuilta.

Uudessa koneessa olivat ihan ekstramahtavia (myös economy-puolella) kaikki lentokamerat ja kosketusnäytölliset reittikartat, joita oli jos jonkunlaisia.

kotimatkalla-4

Kun vuorokauden myöhässä laskeuduimme Oulunsalon lentokentälle, satoi rutkasti vettä, mutta siitä viis. Apsu vanhempineen oli vastassa. Oli niin jo ollutkin pientä ikävä.

Kahtena edellisenä yönä ei ole paljon tullut nukutuksi. Nyt ei jetlag, eikä reissun jälkeiset ylikierrokset vaivaa, hieman heikossa hapessa ja suunnilleen verenpaineeton, mutta kotona.

7 kommenttia artikkeliin ”Happy End – illaksi kotiin”

  1. Tervetuloa vakaan kallioperän rauhaan! Voitte taas unohtaa Richterin asteikon.

    Mutta: älkää suinkaan jääkö ”laakereilla lepäämään.” Nyt kun puolentoista vuorokauden matkustus on rutiinia, kannattaa painaa päälle. Seuraavaksi AUSTRALIAAN! Matka-ajan mittayksikkö sinnekin on vuorokausi. Kokemuksellenne on käyttöä.

    Vastaa
    • Kiitos, Koivu. Eilen illalla olikin Japanissa taas järissyt, – ei haittaa ettei päästy sitä kokemaan.

      Meksikon (mutkaisen) ja Japanin (odottelevan) pitkien kotiinpaluiden jälkeen ei nyt todellakaan mannertenvälinen reissaaminen ole ensimmäisenä mielessä, mutta kyllä Australia ja Etelä-Amerikka olisi hienoa liittää meidän reissupäiväkirjojen joukkoon.

      Mutta nyt ovat mökki- ja koulumatkat taas kauan aikaa ne ainoat reissut.

      Vastaa
  2. Olipa matka! Oli kiva kulkea mukana, ja muistella omia kokemuksia ja tunteet samanlaisia kokemuksesta. Luulen, että olimme samassa Tokion hotellissakin. Näköalat ainakin samat 🙂 Voisin lähteä uudelleen! Itse en ole pisteiden kerääjä enkä kuponkien leikkaaja, mutta näköjään niistäkin on hyötyä! No, oma koti kullan kallis, toivottavasti jet lag ei tulee vaivaamaan.

    Vastaa
    • Kiitos, Irma. Ja huom. matka- ja kuvakertomus jatkuu täällä Temmatussa ainakin tämän viikon. Laittelen vielä matkaan liittyviä postauksia ja kuvia paljonkin.

      Minä en nyt ainakaan tällä hetkellä usko lähteväni Japaniin uudelleen, mutta ei tämä mikään ehdoton päätös ole.

      Kunhan hammas- ja kamera-asiat saan taas kuntoon niin mietitään uudelleen. 😀

      Vastaa
  3. Tervetulemast takaisin pimeään kosteaan marraskuiseen Ouluun, jonka keskellä piristyksenä kuitenkin nuo Lumo- valotaideteokset.

    Vastaa
  4. PS. Mikäli uutta kuvausvälinettä olet aikeissa hankki, Koeta jaksaa odottaa perjantaille, jolloin digitarvikkeessa on Black Friday- tarjouksia. Toisaalta kai se nykyinenkin on huollettavissa kuvauskuntoon?

    Vastaa
  5. Jarin, Lumoa olen kyllä odottanut. Saa nähdä, miten pääsen kuvailemaan. Huomenna yritän. Viikonloppu menee taas Torniossa…

    Kamerasta puheenollen. Digitarvikkeen tarjouksesta hoksasinkin, että Mark IV on lähes 500 auroa halvempi kuin Tokiossa. Canon 6D:ni on tänään lähdössä JAS-tekniikkaan korjauksen hinta-arvioon…

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle kaari3 Peruuta vastaus

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.