Sunnuntaina tyttären kanssa Skypeiltiin Meksikoon ja kyselin sikäläisestä joulun vietosta, ruoista, lomista etc. [palaan asiaan vielä, ehkä jo huomenna] ja tulimme jutelleeksi kuukausien nimistä: esikoinen oli espanjankielisten (työ)kavereidensa kanssa pohtinut ja jutellut suomalaisista kuukausien nimistä (joulukuu = Christmas Moon etc) ja minä puolestani jäin sitten miettimään, mistä johtuukaan että englanniksi (italiaksi, espanjaksi) joulukuu on kymmenes kuukausi [decem] ja sitä edeltävät kuukaudet yhdeksäs, kahdeksas, seitsemäs, vaikka ovatkin järjestyksessä 7 – 12. Ja miksi edellisten nimet eivät ole järjestysnumeroiden mukaiset?
| 7 (VII) | septem | septimus septima septimum |
| 8 (VIII) | octō | octāvus octāva octāvum |
| 9 (IX) | novem | nōnus |
Minäkin tiesin, että heinäkuu [July] on nimetty (itse nimesi) Julius Caesarin mukaan ja August on Augustuksen (kuolinpäivän) mukaan, mutta miten ne muuten menikään?
Siis kyselin asiasta eilen kollegalta, latinan (ja kreikan) yliopistonlehtorilta, ja hänhän kertoi. Kun käytäväkeskustelumme oli käyty ja kun olin taas oppinut uutta, sanoin kollegalle, jotta kirjoita tuo kaikki paperille ja julkaise jossain, … ja niinhän hän teki. Juttu julkaistaan ennen vuodenvaihdetta (29.12.) Kalevan ”Alakerrassa”. Tarina siis jatkuu siellä. 😉
Ja tämän latinatuokion jälkeen hoksasinkin, että tänäänhän alkaa roomalaisten Saturnalia-juhla. Saturnus-jumalan ja syyskylvöjen päättymisen juhla. Ja juuri sehän se on yksi joulun pakanallinen lähde… Saturnalian juhla kesti vajaan viikon, silloin annettiin lahjoja, oltiin läheisten kanssa. Kuulostaako tutulta? 😀
Kuva otettu 10 vuotta sitten pääsiäisenä Saturnuksen temppelistä.
Tyttären kanssa kaksin olimme Roomassa.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
JOULUKALENTERI
Kiitos mielenkiintoisesta kuukausipohdinnasta. Niin, miksihän tuo järjestys kuukausien nimissä meneekään noin? Odotellaanpa tulevaa Kalevan juttua.
Hyvää joulua ahkeralle blogistille!
Kiitokkset joulun toivotuksista, Kaija! Levollista sellaista sinullekin.
Historia on hauskaakin. 😉
”Ja tämän latinatuokion jälkeen hoksasinkin, että tänäänhän alkaa roomalaisten Saturnalia-juhla. Saturnus-jumalan ja syyskylvöjen päättymisen juhla. Ja juuri sehän se on yksi joulun pakanallinen lähde… Saturnalian juhla kesti vajaan viikon, silloin annettiin lahjoja, oltiin läheisten kanssa. Kuulostaako tutulta?”
Kuulostaa joiltain osin tutulta, mutta on vaikea sanoa, mikä näiden suhde lopulta on ollut ja kumpi oli olemassa ajallisesti ensin: kristillinen joulu vai roomalaisten juhla. Varhaisimmat lähteet, jotka kummankaan ajoituksesta raportoivat, osuvat 300-luvulla jKr.Käytännössä siis kristinusko on saattanut vaikuttaa siihen, miten roomalaisista juhlista on tuolloin raportoitu, ja vastaavasti myös toiseen suuntaan. Mutta tutkimusten pohjalta jää avoimeksi, että onko toinen perinyt ajoitustaan toiselta vai ei.
Kristillistä joulua vietettiin ilmeisesti alun perin monenlaisiinkin aikoihin. 25. joulukuuta päädyttiin ilmeisesti lopulta sen johdosta, että tuo ajankohta oli laskujen mukaan tasan 9 kuukautta pääsiäisen jälkeen. Jos tämä teoria on oikea, juhlan ajoitus tuli siis eräänlaisen kirkkovuoden laskennan kautta. Ja juuri sen takia joulukuun 25. valikoitui Jeesuksen syntymän juhlimisen ajankohdaksi monen muun mahdollisen ajankohdan sijaan.
Lahjojen antaminen on ollut osa kaikkia kulttuureja. Melkein jokaisen nykyisen juhlan kohdalla voi esittää, että se olisi seurausta siitä, että jossain päin maailmaa on myös silloin ollut jotain vastaavaa tapaa. Mutta se on eri juttu kuin että onko vaikkapa suomalaisten käytäntö antaa syntymäpäivälahjoja seurausta joistain muinaisista babylonialaisista tavoista, tai suomalaisten tapa paketoida lahjat perua jostain Kiinan uskonnosta, jossa paperia käytettiin jo ennen kuin sitä vaikka euroopassa edes tunnettiin. Monet käytännöt voivat muodostua toisistaan riippumattakin.
Aiheeseen liittyviä kiintoisia kirjoituksia löytyy esimerkiksi seuraavista artikkeleista:
http://alusta.uta.fi/artikkelit/2012/12/18/saturnalia-natalis-invicti-seka-joulun-alkupera.html
http://www.areiopagi.fi/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/
Kiitos, kom, tarkennuksesta. Enhän minä antiikin ja kristinuskon historiaa niin paljon osaa, harrasta, että olisin osannut noin tarkasti sanojani asettaa. Olet oikeassa: kausaalisuus ei ole yleensä niin suoraviivaista kuin ajattelemme.