Nukuin niin kauan kuin huvitti. No hyvä on, ei nukuttanut kuin seitsemään. Lenkille. Liukas. Mutta olin ulkona.
Puolelta päivin kaupungille. Mukavia jouluasioita, monta.
Iltapäivällä luennon mittainen meetinki. Pullakahvilla! Minähän en pullakahvilla käy. Tänään kävin. Pulla oivallista, meetinki vielä parempi. Olenhan sanonut monta kertaa ennenkin, ettei iällä ole merkitystä, etteikö voisi olla samalla aaltopituudella. Tai ainakin luulen niin. Minä ainakin olin 🙂 Siis samalla aaltopituudella. Luulen ainakin, että olin.
Illansuussa omatekoisen joululahjan paketointia. Sehän ei ollut ollenkaan hassumpaa. Sekään. Pehtoorin kanssa otimme lasilliset samppaajaakin. Sekään ei ollut hassumpaa, juhlaa oli sekin.
Ja illaksi historiatieteiden pikkujouluun. Meitä oli paikalla 26!! Onko koskaan ollut niin paljon? Ei, ei meillä mitään ohjelmaa. Söimme (Hellassa) hyvin, erinomaisesti. Satuin, pääsin, hyvään pöytään, hyvälle paikallle. Vähän oli kylläkin kaikkinensa sellainen ulkopuolinen olo, mutta sitten oli ”saatille” tyrkyllä montakin… Siis sain valita kenen kyydissä kotiin tulin. Todellakin tulin kotiin, vaikka moni lähti jatkoille. .. Niin juhlatunnelma minulla ei sentään ollut, että olisin halunnut mihinkään enää lähteä.
Nyt on juhlaa mennä nukkumaan. Nyt on ”sitteku”. Palaan asiaan.
____________________________________________________
JOULUKALENTERI
Kahvi-suklaavaahto voisi olla joulun jälkiruoka. Resepti …. KLIK!
