Tiedän olevani vähän tylsä, mutta nyt laittelen tähän kaksi huomisen esitelmäni diaa. Minusta nämä eivät ole tylsiä. Näiden parissa minulla on mennyt aika lailla aikaa. Näiden ja liki 40 muun dian kanssa.
Mutta ehkä nämä kaksi kiinnostavat, ja koskettavatkin, eniten. Minua siis. Katsotaan sitten aamulla, mikä kiinnostaa kuulijoita.
Erik Sinius oli Iin kirkkoherra 1700-luvulla.
Perhetyyppien prosentuaaliset osuudet Suomessa vuosina 1950 – 2010.
Nämä voisivat olla aika hyviä tenttikysymyksiä… Mitä asetelma ja taulukko kertovat suomalaisen perheen muutoksista, selitä mitkä syyt ovat prosenttilukujen taustalla…
Tenttivastaukseni:
(1) Asetelma
(a) Erik ja Maria rakastivat suuresti toisiaan, Maria oli sangen kuuliainen hra aviomiehelleen;
(b) ”ńababuabojen” kätilötoiminta oli vielä kehittymätöntä.
(2) Taulukko
(a) negatiivisesti leimaava ”susipari” -nimitys korvautuu vähitellen myönteissävyisellä, parisidoksen purkamisoption sisältävällä ”avopari” -nimikkeellä.
(b) endokrinologia etenee, suurperheet ovat passé.
Isakin kuolinvuosi ylioppilasmatrikkelin mukaan 1820 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8611 ) ja Johanin 1805 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1294) Jos nämä tiedot ovat mielestäsi virheellisiä, käytäthän sivuston palautelomaketta.
Hyvä Koivu, palaute tenttivastauksestasi:
meillä humanisteilla on tapana, että tenteissä vastataan essee-vastauksilla. Ei lakonisesti yhdellä tai puolikkaalla lauseella saatikka luettelolla ranskalaisia viivoja. Myönnettäköön, että tehtävänannossa ei tätä erikseen mainittu, mutta kysymysten laajuuden perusteella olisi jo pitänyt asia ymmärtää.
Ja sitten mitä tulee vastauksiin. Asetelman osalta vastaus ”a) Maria oli sangen kuuliainen hra aviomiehelleen”. Saattoiko hän muuta ollakkaan. Vuoteen 1913 asti voimassa ollut vihkikaava ilmoitti, että vaimo on luotu miestä varten. Alttarilla morsiamelle ilmoitettiin ”sinun tahtos pitä miehen alla annettu oleman”.
b) lapsenpäästäjien toiminnan yhteydessä 1700-luvulla on ehkä arveluttavaa puhua kätilöinnistä.
Ja kirkonkirjojen perusteella näyttäisi siltä että Maria ei ehtinyt saada avukseen edes lapsenpäästäjää…
Se mikä aselmassa on keskeistä, on todeta sen olevan yksi, kieltämättä karkea, kovin koskettava, ja sellaisenakin poikkeuksellinen, esimerkki imeväiskuolleisuuden korkeudesta 1700-luvulla. Joka viides syntynyt lapsi menehtyi ennen ensimmäisen ikävuotensa saavuttamista.
Siniusten tapaus on myös esimerkki siitä, että kuolleen lapsen ”tilalle” tehtiin uusia (Elisabet).
Vuosien 1758 – 1769 välillä (11 vuoden aikana) Maria synnytti kahdeksan lasta, joista vain YKSI jäi eloon.
Synnytettyään 18 lasta Maria eli 73-vuotiaaksi, mikä oli 1700-luvulla äärimmäisen harvinaista.
Vastaus 2)
Taulukossa käytetyt nimitykset ovat anakronismeja (suoraan Tilastokeskuksen sivuilta).
Olennaisinta on että vuonna 1950 kaksi kolmasosaa suomalaisista perheistä oli ns. ydinperheitä (isä, äiti, yksi tai useampi lapsi). Tänä päivänä tällaisia perheitä on vain kolmannes kaikista perheistä.
Toinen merkittävä seikka on että suuret ikäluokat ja 1950-luvulla syntyneet elävät nyt ”tyhjän sylin syndroomassa”. Enemmän kuin kolmanneksessa perheissä on vain kahden aikuisen elämää lasten lähdettyä kotoa.
Susipari (polkkapari yms) on korvautunut myös lainsäädännön muututtua. Aina vuoteen 1926 asti avioliiton ulkopuolinen seksuaalinen kanssakäyminen oli RIKOSlain mukaan rangaistava teko. Nyt avopari on laillisesti hyväksytty siviilisäädyn muoto.
Suurperheet todella ovat passé. Lukuunottamatta tiettyjä pohjoissuomalaisia kuntia.
Tenttivastaus on kuitenkin hyväksyttävissä. Yritys palkittakoon! 🙂
Kaisa, kiitos noista matrikkelitiedoista. En ollut hoksinut edes katsoa. Asetelma on vanha (1998) joten siihen maailmanaikaan kun noita asioita tutkin, ei tuota digimatrikkelista voinut edes haaveilla, enkä tätä esitelmää varten enää asiaan paneutunut. Mutta kaunis kiitos.
Ajatuksia taulukon ”Aviopari, ei lapsia”-osiosta: prosenttiosuus kasvaa vuosikymmenien saatossa. Todennäköisesti osa lykkää lasten hankkimista syystä tai toisesta, ja lehtiä silmäilemällä huomaa, että lääketieteen asiantuntijat vakuuttavat lapsettomuusongelmien lisääntyneen. Syynä ovat niin ikä kuin myös joissakin tapauksissa hedelmättömyyttä aiheuttavat terveysongelmat, kuten naisilla oireeton klamydia. On myös esitetty teorioita, miksi kaikista miehistä ei ole enää isiksi. Syyt vaihtelevat kemikaaleista ja matkapuhelimien säteilyyn. Olemmeko kohta tilanteessa, jonka Kauko Köyhkä kuvitteli romaaniinsa ”Ocean City”? Vain miesten vähemmistö voi tulla isiksi, ja he työskentelevät ”siittäjinä”. Tai toisin päin: Margaret Atwoodin romaanissa ”Orjattaresi” oli visio tulevaisuudesta, jossa vähemmistö naisista sai lapsia ja he olivat ”synnyttäjiä.”
Pete, nuo esittämäsi syytkin vaikuttavat noihin prosenttilukujen laskemiseen, mutta PALJON suurempi syy on se, että suuret suuret ikäluokat elävät nyt kaksistaan. Lapset ovat jo lentäneet pois kodista. TUohon sarakkeeseen lasketaan siis kaikki myös 50-70- ja 80-luvullakin avioituneet joiden lapset ovat jo aikuisia ja muuttaneet pois kotona. Siis ei ole kyse lapsettomista perheistä, vaan paljolti perheistä, joista lapset ovat muuttaneet pois.
Okei, tässä tulee arviointia, mitä kätkeytyy ”Avopari, ei lapsia”-osuuden taakse. On kahdenlaisia heteropariskuntia, nuoria pareja ja senioripareja. Nuoret parit eivät ole vielä aikeissa avioitua ja hankkia lapsia, mutta osa niistä siirtyy aikanaan osioon ”Avopari, ja lapsia” tai osioon ”Aviopari, ja lapsia”. Seniorien osalta voi havaita, että he ovat yleensä leskipareja. Kun heiltä kysyy, miksi ei solmittu avioliittoa, niin vastaus on aina jotenkin näin: ”Eläkkeitä leikataan silloin.” Miten on, tohtori Satokangas, menikö juttuni täysin metsään?
Hei Pete, ei todellakaan mennyt metsään, vaan juuri noinhan Senioriparissakin (johon meidätkin mieheni kanssa v. 1983 vihityt jo lasketaan!!) kuitenkin valtaenemmistö on vielä niitä, jotka ovat yhdessä saaneet lapset ja yhdessä eletään lasten lähdettyä.
Mutta ihan oikeassa olet tuon arviointisi kanssa.