Kakkupäivä tänään. Kalevan kolumnini aiheena Unohdetut kakut.
Juttu alla.
Ja yhden noista unohdetuista juuri teinkin. Reseptit täällä.
Huomenna on anopin kasikymppiset, joten pari kakkua tässä teon alla.
Unohdetut kakut
Aleksanterin leivokset ja sen seitsemän sortin pikkuleipävadit kuuluivat 1900-luvun alun Suomessa vain juhliin ja varakkaiden kotien kutsuille. Niin kaupunkilaiskodeissa kuin maallakin leivottiin nisua ja joskus piimäkakku tai vaikka kahvikakku. Valikoima ei ollut kovin suuri, mutta vähitellen kotien kakkureseptiikkaan tuli uutuuksia.
Yksi ensimmäisistä oli Tipsy-kakku (engl ´hiprakassa oleva kakku´). Englantilais-irlantilainen sokerikakku kostutetaan alkoholilla (esim. portviini) tai appelsiinimehulla ja kakun pinnalle levitetään paksua vaniljakreemiä, johon pistellään manteleita pystyyn. Tipsy-kakun resepti on monissa vanhoissa suomalaisissa keittokirjoissa, sen sijaan toinen vanha, nyttemmin harvoin mainittu, harvoin maistettu kakku on Rex-kakku (tai margareetankakku), joka tuli suomalaisiin keittokirjoihin ja koteihin vasta 1950-luvulla.
Alun perin ruotsalainen kakku sai nimensä nelikulmaisista Rex-kekseistä, joita kerrostetaan vuokaan kookosrasvasta, munista, suklaasta (tai kaakaojauheesta) ja sokerista tehdyn täytteen kanssa. Kakkua ei paisteta, mikä oli yksi peruste pitää kakkua modernina, uudentyylin kakkuna. Moni muistaa sitä tarjotun erityisesti joulunajan kahvipöydässä. Rex-kakku tunnettiin myös radiokakku-nimellä: suorakaiteen malliseen vuokaan hyydytetty suklainen keksikakku kun monien mielestä muistutti 50-luvun kodeissa ollutta ASA-radiota.
Kolmas unohdettu kakku on puhelinkakku, jonka resepti oli jo 1900-luvun alun keittokirjoissa. On esitetty, että nimi olisi tullut siitä, että sentraalisantrat olisivat tätä mieluusti tauoillaan nauttineet, mutta mitä ilmeisimmin nimi johtuu kakun nopeasta valmistumisesta: sen ehtii yhden puhelinsoiton aikana tehdä. Puhelinkakku on sokerikakku, johon käytetään tavallisten ainesten lisäksi kermaa ja sitruunankuorta.
Sitruunaa laitetaan myös 1970-luvulla kakkujen listalla korkealle nousseeseen Ihannekakkuun. Ihannekakussa on olennaista kiehuvan veden käyttö ja keveys.
Kakkujen reseptit löydät täältä.
__________________________
Värkkäsin kokonaisen erillisen www-sivun noista kakuista.
http://www.satokangas.fi/Unohdetut kakut
Onko näistä muistoja? Onko muita unohdettuja, aikanaan suosittuja kakkuja?
Ei niin unohdettu, mutta meille tuttu tiikerikakku. Milloin sen kulta-aika oli? Keikauskakku, ananasrenkaita päällä;)
Heh, tiikerikakku on mun perheessä juhlien perusherkku, ja teenkin erityisen herkullista tiikerikakkua.
Tiikerikakku on kyllä klassikko!
Tiikerikakku tosiaankin. Sen resepti yleistyy vasta sotien jälkeen, eikä sitä muistitietoaineksessa mainita. Siitä ei varmaan koskaan tullut sellaista hittiä kuin noista muista. Eikä sitä ole unohdettu 🙂
Mutta tuo ananaskeikauskakku voisi kuulua genreen. Sen kukoista lienee 70- ja 80-luvut… Unohtunut se ainakin minulta oli.
meillä ainakin mummu leipoi sokerikakkua ( kiipeäväkakku ) ja Hanna-tädin pikkuleipiä 60-luvulla ja oli hyviä 🙂
Mannu, kiipeäväkakku? Jännä! Enpäs ole tuota nimeä kuullutkaan.
Kööpenhaminan Arbejdermuseetissa on kahvilassa tarjolla rex-kakkua. Innoissani tilasin palan sitä ja pienen kannun kahvia. Nyt pääsisin maistamaan lapsuuteni herkkua! Milloin viimeksi! Milloin Rex-keksejä edes on ollut kaupoissa! Ja huh, en saanut syötyä, kun se oil tehty tosiaan liki makeuttamattomasta tummasta kaakaojauheesta. Rakastin kakkua lapsena, ja tarkistin kotona sen ohjeen – kyllä, kaakao oli maitokaakaota siinä. Paketoin palan varovaisesti lautasliinaan ja poistuin karvas maku suussa.
Auts! No mutta nyt sinulla on resepti, voit tehdä itse. Lidlin kekseistä tulee aika aidon makuinen. 🙂