Vappuaatto

Aamuneljästä(!) asti enemmän tai vähemmän liikkeessä. Huominen La Festa La Festassa ja hulppea lämpö pitäneet virkavapaalaista harrastuksen parissa. Teinit kaupungissa, mikä huolettaa, mutta nyt väsyttää…

Piste ja uuden alku

Palautepäivä Raaheen.
Rautaruukki: mielenkiintoinen.
Raahen historia: pientä, viehättävää.
Palaute: kiittävä ja kehittävä.
Artikkeli: valmis! Lähti äsken julkaistavaksi! Päivää etuajassa! Yesh!
Nyt: virkavapaus alkanut!

Ilonrippuja

Aamukuudesta iltakahdeksaan kampuksella. Semma ja kokous. Työkavereiden – mokomien – synttäridelegaatio, ja toinenkin ”oppiaineen ottopojat”. Puu ja amarone. Varsin mieluisia. Muutoin artikkelia. Nyt väsy. Tässä iässä ei enää turnaus(artikkeli)kestävyyttä …

Ylikierroksia

”Duracell! ADHD”, perhe on kertonut mielipiteensä viikonlopunvietostani. Ehkä ovat oikeassakin. On tullut puuhailtua kaikenlaista. Parasta on, että on kevät. On kevät, vaikka minulla eivät työt olekaan siinä mallissa kuin toivoisin. Se rassaa. Mietinkin tänään, miksi ihmeessä annan näin käydä?

Valmiina juhlaan



Tukka hyvin, kaikki hyvin? Kampaajalla käyty, kulmat kohotettu, hampaat huollettu ja hammaskivi hangattu, lenkillä ahkerasti tepasteltu (aamulla varhain ”meidän” rannassa kaunista ja tyyntä).  Juhlakuukausi voisi tulla, paitsi …

Murmeli syömässä, jälkiruoaksi auringonottoa! Onhan juhlaa jo se että on kevät.

Viimeisiä työpäiviä

Eilen Jyväskylässä + 14 C, aktiivisia opiskelijoita kourallinen, vierailijasta hyvin huolehtiva professori ja pysyin annetussa kolmen tunnin aikataulussa! Totta puhuen alan olla kohtuullisen kyllästynyt koko väitöskirjastani puhumiseen. Toivottavasti se ei näkynyt luennoinnissa. Ei niin huono reissu kuitenkaan.

Tänään sälää. Hammaslääkäri ja sälää.

Jo matkakuumetta

Minun piti viimeisteillä huominen opetus. Viimeistelinkö? No en! Seikkailin netissä siellä, missä kahden viikon päästä esikoisen kanssa kohdataan oikeasti uusi kulttuuri. Samalla mietin, josko siellä päivittelisin blogia. Reissupäiväkirjan pätkiähän olen tavallisesti sposteillut lähipiirille mutta jos nyt bloggailisi kun on uusi puhelinkin. Toisaalta kun pakopaikkamme piti olla salaisuus… Ja toisaalta jos/kun reissun jälkeen kuitenkin työstän matkan muistot talteen nettiin. Toisaalta bloggaus olisi reaaliaikainen päiväkirja: kun perheen miehet eivät mukaamme lähde, voisivat blogistakin seurata seikkailuamme.

En ole reissua varten tehnyt pohjatöitä (lue: matkaoppaita plarannut ja paikkaan liittyvää historiaa selvittänyt, en ruokakulttuurin ?pakko-päästä-testaamaan? juttuja etsinyt (viinikultuuri tuskin kovin paljon perehtymistä vaatisikaan)). Muutoinkin valmistelut murto-osa viime kesän Suuresta Toscana Turneesta. Silläkin tavalla kovin erilainen matka tulossa. Mutta sitä ennen vielä Vappu. Ja paljon muuta mukavaa. Ja huomenna aamuvarhaisella Jyväskylään! Ei riemulla rajaa!

Tekemisen meininki

Eilen ja tänään. Eilen kakkuja (jääliläiset kävivät) ja tänään töitä. Molemmat sujuivat. Täyden kuun viikonloppuna kun ei juuri nukuta. Tekemisen meininkiä on riittänyt.

Iltaselta töistä tullessa huusholli täynnä laseja. Riedel is here! Onneksi kaikki ei meille. 😉

Pihalla

Pihalla isoja lumikasoja, joissa raksan roskia, jäätä, sahanpuruja,  … niitä pari tuntia lapioituani kovin keväisessä kelissä pehtoorin maalatessa ulkopaneeleita, aloin uupua (kaukana vuodet, jolloin jaksoin lapioida multaa tuntitolkulla) ja ääneen ajattelin, että usein tämä tehtäisiin toisinpäin: mies lapioisi raskasta, jäätynyttä lunta ja vaimo maalailisi, mihin siippa totesi: ”Ei tämä ole muutenkaan mitenkään normaali suhde”. Jotta tämmöistä 25 avioliittovuoden jälkeen. Siinä sitten jatkettiin hommia ja aurinko paistoi.

Jälkiruokaa

Tänään taas sellainen päivä, että merkittävintä oli itse kehitelty jälkiruoka: Mascarpone-mansikka-marenki-jälkiruoka

Olen jo kauan ajatellut pakastimen mansikoita tuollaiseksi jalostaa. Tänään, kun tyttären poikaystävä vähän yllättäen saatiin eka kertaa ruokapöytäämme, oli aika toteuttaa aie. Ja kelpasihan se. Poikaystävä ja jälkiruoka ;).

Kritiikitöntä kirjoittamista!

Jätin itsekritiikkini aamulla kuntosalille, en miettinyt kenelle Paikallishistoria-artikkelia kirjoitan, en sitä, kuinka paljon itseäni oppineemmassa seurassa olen, en sitä, etten tästä asiasta ole luennoinut, esitelmöinyt, kirjoittanut ikinä ennen muille kuin omille opiskelijoille… Siis en ole millään tieteellisellä foorumilla ajatuksiani ja tuloksiani testannut, ja niinpä sitten suolsin melkein kolme liuskaa tekstiä. Tuosta vaan! Edelliset kolme liuskaa vaativat tiukkaa vääntöä ja itsekritiikin kivulloiseksi kurjistamaa kirjoittamista. Mitenhän tästä eteenpäin?

Kohti kevättä

Eilen ajomatka pohjoisesta takatalven pyryssä, töissä ja sitten ”4th Botrytis Challenge Tasting”. Sijoitun surkeasti, mutta pehtoori oli sentään jaetulla pronssilla. Maanantai-iltaisin on harvoin niin mukavaa.

Nyt aurinko ja Elmerin herättelyä talviunilta. Vappuun enää pari viikkoa ja minä panikoin: artikkeli edelleen palasina! Ja mitä minä teen? Muokkaan blogini ulkoasua, taas kerran, sen sijaan että kirjoittaisin. Sitkasta on!

Rinteessä

Lämpökerrasto, ohut fleece, paksu fleece, coolmax-sukat, silkkinen kypäränaluslakki, kypärä, kaulaliina, Gore-Tex-hanskat, untuvatakki, goretex-toppahousut, eikä minua palellut! Aurinkoa rinteessä! Olen lasketellut näillä Kaunispään ja Iisakkipään rinteillä vuosikymmeniä! mikä tietysti hämmästyttää ottaen huomioon nuoren ikäni, mutta ikinä rinteet eivät ole olleet niin hulppeat kuin tänään! Olin yksin mäessä, perhe urheili muualla ja laskin lujaa ja nautin! Nyt lihakset terveesti kipeät, kasvot aurinkolasien ymäpäriltä ahavoituneet ja ruskeat. Huomenna aamulla lähdettävä ?alas?: kahdelta jo opetusta. Hmph!

"Jälkipääsiäinen"

Myötätuulen peräkamarissa läppärin näytön yli katsoessa näkyy pakkasaamussa (klo 7.00 mittarissa -21 C) kimmeltävä hanki. Teinit vielä nukkuu, kuinka nautinkaan kun ovat mukanamme.

Kunhan lauhtuu ja proseminaarit on tarkastettu on aika lähteä mäkeen. Ei harmita.

Jouten

Joutenolo ja laiskottelu ovat eri asioita, toteaa Tommy Taberman – viisaasti toteaa. Haluaisin olla jouten. Tänään en ole ollut.

Illalla Kiimingissä kirjan julkistus: on niitä riemukkaampiakin historiajuhlia koettu. Noh, julkaisuluetteloon merkintä. Nyt mapit laukkuun ja huomenna pohjoiseen. Jospa siellä nukkuisin, tekisin artikkelia ja olisin jouten. Olisinpa.

Niin ja näin

Kolmelle opiskelijalle kesäduunia järkkäilin ja Hangasojan historiikkihanke myös vireillä. Niistä ”hyvät fiilarit” (opiskelijoilta opittua :)). Muutoin päällimmäisenä kiire. Ei hyvä. Ja allergiakin vielä!

Alakuloa

Otin sitten 650-sivuisen väitöskirjan arviointilautakunnan jäsenyyden. Olisi minulla ollut virkavapaudelle kesäkuun alussa muutakin käyttöä.  Ja minä ihan itse sanoin: no voinhan minä…. ARGH!!!

Keittiössä

Aamulla varhain postilaatikolla vimmattu lintujen laulu. Puolilta päivin kauppareissulla tolkuton vesisade. Siis kevät. Ja kun sää ei ulkoiluun tai yleiseen kulkemiseen ole paras mahdollinen niin keittiö ja työhuone ovat olleet harrastusareenoita. Kakkuja ja piirakoita. Limoncelloa. 
(ohje http://www.satokangas.fi/Keittio/Reseptikansio/index.html ) Ja kuvia niistä kaikista. Ja tokihan tämä julkaisupuuhakin vie oman aikansa …

Epävakaata

Eilen Seurahuoneella Riedel-taistingissa. Olen tiennyt että lasilla on vaikutusta nautitun viinin makuun, mutta että noin suuri vaikutus! Sitten Raimon 70 v. lahjan toinen osuus. Olihan mukavaa, niin kuin aina heidän kanssaan. Ainoa vaan että meni tosi myöhään ja tämän päivän työt menivät sitten aika kevyellä intensiteetillä. Väsykö tekee olon epävakaaksi?

Sitä saa, mitä tilaa

Tilaushistorioita ja tutkinnonuudistusta. Enpä oikeastaan ollut sekuntiakaan yksin huoneessani tänään. Mutta itsepä rassasin. Pakkoko sitä on opiskelijoita yllyttää opinto-ohjaukseen! Ohjata sitten sain!

Teekkarien tilaushistoria, ja Pateniemen ja Valon! Mielenkiintoisia kaikki kolme! Jos ryhtyiskin itse hommaan? Enpä taida. 😉

Tilaushistoria-artikkelin merkeissä Markuksen kanssa palaveeraamassa Bisketissä. Onpas mukava kun mies voi jo paljon paremmin.

Projektit loppusuoralla

Tänään oli eka arkiaamu moneen kuukauteen ettei meillä ollut yhtään rakennusmiestä pihapiirissä aamuseitsemältä. Yksityisyys on palannut ja autotallikin alkaa olla valmis. Pehtoorille riittää maalaus- ja pihatöitä, mutta nyt minäkin saan auton talvisin talliin!

Vaikka ei talvi tänään oikein ole ollut mielessä. Keväinen aprillipäivä. ”Kevääntekeminen” (purojen hakkaaminen ja lumen lapiointi) ei runnellulla pihallamme oikein onnistu. Mutta siivoamista sentään ulkona riitti iltapuhteiksi.