Showing: 1 - 18 of 18 RESULTS
Niitä näitä

Ohi on!

Lauantai meni Aurasen väitöstilaisuuden tiimoilta. Ei ollenkaan haaskioon. Väitös oli hyvä. Vastaväittäjän paras esitys ever. Ja karonkassaan ei tarvinnut notkua yöhön asti. 😉

Sunnuntain käytin noin 60 päiväkirjan pätkän lukemiseen (ks. harjoitus AH6
http://www.satokangas.fi/Arjen_historia/index.htm).
Riemullinen sunnuntai. Opiskelijat olivat nähneet vaivaa ja kirjoittaneet hienoja ajankuvia. 

Maanantaina palauteluennon valmisteluyritystä, mutta sata keskeytystä. Jäi sitten pahasti iltaan.

Tänään sitten luentosarja pulkassa ja minun ”vapaa”iltapäivänäni ja ilta kurkkukivun ja alkavan? flunssan – toivottavasti EI – merkeissä. Ainako paine on lauettava jonkun uuvahduksen tai flunssan kautta!
Niitä näitä

Aurinkoa ja (koti)töitä

Inhoan helmikuuta. Minun puolestani sen voisi poistaa kalenterista kokonaan. Pakkanen ja vaakasuora kova valo joka paljastaa pölyt nurkissa, pussit silmien alla ja pinkeän olon vaatteissa ei ole mukava, mutta tänään oli vain muutama pakkasaste ja aurinko oli lempeä – kuin huhtikuussa. Poikien sairastaessa puuhailin kaikkea pientä ja lueskelin Arjen historian harkkatöitä. Onhan tuota lukemista,mutta kuinka mielenkiintoista.
Ja kuinka eri tasoisia juttuja opiskelijat ovatkaan rustanneet!
Niitä näitä

Tautista

Kolmas flunssa tälle talvelle tässä perheessä! Häiritsee jo elämänmenoa: esikoisen abiristeily kipuisena, eilinen viinikerhon sessio Seurahuoneella jäi pehtoorilta väliin, kuopuksen on pakko viettää kuumeinen lauantai vanhempien seurassa, meitsi sentään kävi lenkillä mutta eipä juuri muuta ”suoritusta”.
Niitä näitä

Juhlaa kohti

Uusi ”festari” alkaa olla loppusuoralla. Tänään aamulla tulivat keittiönkaapit ja soittivat juuri Vepsäläiseltä, että ISO ruokapöytä on tullut. Kohta voin ruveta suunnittelemaan kaikenlaisia juhlia ja niihin tarjottavia!

Ja juhla on huomennakin: esikoisen penkkarit. Meidän pieni tyttäremme on Batman!

Niitä näitä

Valekevät!

Tintit laulaa puissa ja pensaissa, loska lentää, on lämpöasteita, vähäisetkin lumet sulaa… Huhtikuussa minä pidän juuri noista jutuista, näin helmikuussa ne huolettavat. Kuitenkin: tämä kevätsääkö saanut aikaan että moni rästi- ja siivoushomma tullut tehdyksi. Ja uusi risotto kehiteltyä. Oli hyvää, mutta ei voi muistaa mitä kaikkea siihen laitoin. Tryffeliöljyä ainakin. Ja se sopi, pitäisi muistaa ensi kerrallakin.
Niitä näitä

Surkea

Mikä meitä vaivaa? Mikä töissä mättää että tämmöinenkin työpäivä piti olla? Monta kertaa jouduin sanomaan eri asioista en oikein voi tälle mitään, en tiedä miten auttaa, en tiedä mitä pitäisi tehdä ja monta kertaa kihisin raivosta ja turhautumisesta. Eihän meillä tämmöistä kuulu olla!