Onnikkaliikennettä ja kävelyllä Narassa

Matkaohjelmassa tämä oli merkitty vapaapäiväksi, mutta onneksi oli myös mahdollisuus lähteä matkanjohtajan kanssa junalla retkelle Kioton lähellä sijaitsevaan vanhaan keisarilliseen pääkaupunkiin Naraan. Mehän käytimme tietysti mahdollisuuden hyväksi. Puolikymmeneltä lähdimme kohti dösäpysäkkiä, ja meitähän tietysti kiinnosti, miten Japanissa onnikassa toimitaan, miten paikallisliikenne pelittää? Noh, bussiin mennään keskiovesta, ja poistutaan etuovesta, jolloin vasta maksetaan. Taksa on 230 jeniä … Lue lisää …

Päivä Kiotossa

Kioton aamuun herättiin vain herätyskellon avustuksella. Univaje oli ollut niin vahva, että jetlag ei häirinnyt yöunta, vaan olimme nukkuneet jotensakin erinomaisesti. Hotellimme (Kyoto Royal Hotel) länsimaalais-aasialainen aamiainen kelpasi; kaipaamiani ´dumplings´ oli tarjolla, ja ihmeesti nuudelikin aamiaiseksi  maistuu. Kahvin kanssa oli sitten ”vaihdettava manteretta”, onneksi oli kahvia ja croissant. Tuntui lomalle. Yhdeksältä alkoi tutustuminen Kioton nähtävyyksiin, jotka … Lue lisää …

Paluu arkeen

Jos jakoaikana, jota nyt siis elämme, paistaa aurinko, tulee hyvä vuosi. Jakoaika, vanha ajanlaskussa tärkeä vuoden taitekohta, on marraskuun alussa, kekrin ja pyhäinpäivän jälkeen. Nyt kun on jakoaika, on monta päivää paistanut kauniisti, ollut aika kipakka pakkanenkin. Aamuisin – 10 C tienoilla. Paljon mukavampaa tämä on kuin räntäsateinen, lumiloskainen maisema. Viikonloppuna tuli juhlien vietosta huolimatta käytyä … Lue lisää …

Lasaretin historiaa – ja sinne juhlimaan

[kuva kirjasta ´Työn jäljet. Lasaretin saaren vaiheita´] Olemme lähdössä tuonne. Lasaretinsaareen. Se on ihan Oulun keskustan tuntumassa ja se on minulle hyvinkin tuttu paikka. Siellä olen ollut karonkassa, neuvotteluissa, historiatoimikunnassa, tutkijaseminaarissa, kuvauskeikalla, kokouksissa kymmeniä kertoja, monissa, monissa tiedekunnan Missä mennään -tilaisuuksissa, isän hautajaisissa, syömässä hienosti ja lounaalla, kasaribileissä, luokkakokouksessa ja pikkujoulujen jatkoilla. Ja ties mitä. … Lue lisää …

Touhuamista

Se, että nukkuu myöhäseen (varttia vaille kahdeksaan) on hyvä asia, mutta se merkitsee myös, että mitään ei ehdi tehdä. Olenhan aina ollut sitä mieltä, että kuudelta on hyvä nousta. Ja aloittaa saman tien se, mitä tehtävä on. Jollei näin tee, on koko päivän vähän myöhässä. Arvannettekin, että juuri niin on tänään käynyt. Mutta tähän asti … Lue lisää …

Talven tulo

Sieltä se tulee. Talvi siis. Kalenteri kertoo sen tulosta enemmän kuin näkymä ulkona. Siksi kuvailin meidän Talvea kotistudiossa tänään. Ulkona on pimeää, – räntä- ja tihkusateen vaihdellessa päivän ja illan eri aikoina. Lenkistä ei puhettakaan. Ei mitään mielenkiintoa lähteä ulos, ja kun vielä saatiin Apsu hoitolaiseksi iltapäivällä, niin oli paljon parempaa tekemistä kuin marraskuisen maiseman … Lue lisää …

Duunari-opiskelijan kotiinpaluu

Kotiin palattua mietin tovin, miten on niin paljon postia, laskuja, kasteltavia kukkia, purettavia laukkuja… Olenhan ollut vain viikonlopun Torniossa, kouluviikonloppu takana. Mutta niinhän se olikin, että matkaan lähdinkin jo viikko sitten. Mökkiviikko oli alla, ja sitten lähiopetusjaksolle Tornioon. Ihan duunarimeiningiksihän se siellä meni. Tein kollaasin kolmesta kuvasta (kuvat Elisa Vääräniemi), jotka kuvausparini otti. Paljon reippaampi raksaminäni oli … Lue lisää …

Studiokuvausoppiin

Olisinhan minä voinut vielä jäädä. Jäädä mökille. Aapelillakaan ei olisi ollut mitään sitä vastaan. Eikä muiden kuin minun olisi ollut ”pakko” vielä lähteä, mutta kun tuntuivat olevan enemmän, vähemmän flunssanalkuisia päätti myös pikkuperhe ja Pehtoorikin lähteä kohti kotia. Kotimatkalla tekivät mutkan Tornioon, jossa lupasin Ofeliassa tarjota hampurilaislounaan ja samalla näkisivät kouluni. Ofelian täyslihahampurilaiset ja bataattiranskalaiset … Lue lisää …

Leppoisaa lomailua

Vähän erilainen patikka tänään. Emmaljunga-ystävällinen reitti oli löydettävä. Kyllä meinasi minua naurattaa tämän jonon kannoilla kulkiessani. Arvaattekos, mikä Lapin tunturien kupeissa, kurujen kyljissä Apsua eniten hämmästytti? – Orava? Isosti soliseva tunturipuro? Muutamat satunnaiset lumihiutaleet? Isot korkealle nousevat kelot? Mikä hämmästytti? Mikä sai pojanpojan katseen nauliintumaan näin? ISO metsätraktori, joka nähtiin Kaunispään rinteessä! Sitä olisi voitu … Lue lisää …

Elämää kaikki nämä päivät

Niinhän se tuppaa olemaan, että kaikki on yhtä aikaa. Samalle viikonlopulle on kaks tai kuus tapahtumaa, samalle viikolle koko työvuoden tärkeimmät jutut. Elämässä ne kiireiset, kiireisimmät vuodet – elämän korkea keskipäivä –  kuten tapani noita vuosia on nimittää, on täynnä kaikkea: työtä, lapsia, velkaa, onnea, ”uran” tekemistä, sosiaalisia kontakteja, innostusta, mutta onneksi silloin on myös aika … Lue lisää …

40 vuotta sitten

Muistatko missä olit 40 vuotta sitten juuri tänä päivänä, siis lokakuun 19. päivänä? Uljaksen päivänä vuonna 1976. Minä muistan, missä olin. Pehtoorikin muistaa, missä oli tuolloin. Me oltiin ekoilla treffeillä. Ollaan seurusteltu 40 vuotta. Jo edeltävä kesä kuljettiin samoissa porukoissa, kaksistaankin tavattiin. Ja oltiin oltu luokkakavereita jo kaksi vuotta. Keskikoulussa (Tuiran Yhteiskoulussa, josta sitten pian … Lue lisää …

Laidunkauden lopettajaiset

Koko päivä ruoan äärellä, ennen ja jälkeen, tehden ja nauttien, laittaen ja poiskorjaten. Ennen kuin Pehtoori pakkaa hiiligrillin talvipakettiin, oli aika nauttia grillattua meritaimenta. Sen ympärille oli sitten minun tehtäväni tehdä lisukkeet: viimeiset lehtikaalit kävin leikkelemässä yrttipenkeistäni, sipulivarsia paahdoin uunissa bataattien kera, lisäksi tein rustiikkia oman maan tillillä maustettua tsatsikia. Alkuun oli nautittu mökin lähimetsästä … Lue lisää …

Viininmaistelua jo kauan

In vino veritas. Botrytis Ouluensis, meidän viinikerho, on lähellä varttivuosisatafestivaalejaan. Kuukauden päästä on Suuri Juhla. Ja sitä tänään suunniteltiin, ja samalla maisteltiin muutama ihan erinomaisen hyvä bretagnelainen viini. Loiren laaksossa seikkailimme. Illan isäntäpari vietti siellä kesällä muutaman viikon, joten me muutkin pääsimme osalliseksi alueen viinintuotannon helmistä. Toki meillä Pehtoorin kanssa  oli kokemusta alueen viineistä; kesällä … Lue lisää …

Crianzaa ja muuta hyvää

Kyllähän se niin on, että edelleenkin viikonloput ovat paremmin syömisen aikoja. Siten erottuu arki ja juhla. Tosin … eilenkin syötiin melkein paremmin kuin tänään, mutta tänään ruoan kanssa oli viiniä, mikä teki – alkuun hieman arveluttavasta – salaattiruoasta oikein makoisan. Ja tänäänhän se selvisi: ei tule meille Mikko Leppilampi syömään. En nimittäin aio kutsua. Miksikö? … Lue lisää …

Tämän kerran vielä …

Olen ollut monta tuntia ulkona tänään, aamupäivällä lenkillä Nallikariin, ja nyt illalla ensin autolla Möljälle ja sitten kaupunkiin. Kameran muistikortilla yli 300 kuvaa. Aurinkoa, kuuta, sumua, liikenteen valoja, ruskaa, revontulien häivähdyksiä, ja ”Oulun sillat” -kuvasarjaani monta lisäkuvaa. Juuri palasin … Juniori vielä houkuttelee yötä vasten kuvailemaan: on aurinkomyrsky ja revontulet tulossa… En taida enää jaksaa. … Lue lisää …