Nuoria iloksemme – ihan sama vaikka välillä satoikin

Aamusauna, aamu-”uinti” (Hangasojan vedenlämpö) +11 C.  Ja vettä on paljon, harvoin se niin korkea on ollut, eikä ihme sillä sitä tuli viime yönäkin ja paljon!

Mutta aamulla ei satanut, heräsin (täpinöissäni jo varhain) ja lähdin saunan lämmitykseen. Ennen seitsemää oli jo saunottu ja aamupuurot syöty.

Sitten me vain varmistelimme, että kaikki on valmiina, ja aloimme odotella… Odotella, että voisimme lähteä lentokentälle.

Helsingin kone oli vähän etuajassa. Eikä vieläkään satanut, sitähän me olimme kovasti toivoneet, ettei sataisi, semminkin kun saatiin tänne ensikertalaisia ”vieraaksemme”. Tyär tuli P:n kanssa, poikaystävä on jo niin vakituinen, että saimme hänet tänne mökillekin. Oulussa (maaliskuussa) ja Helsingissä (huhtikuussa) olemme jo vävykokelaan tavanneetkin, ja olipa todella, todella mukava, että saimme hänet tännekin, – etelän ihimisen pohjoisen kairaan.

Toinenkin Lapin kesää kokematon tuli tyttären mukana mökkeilemään: marjanmyyntiuran kollega, opiskeluajan kaveri tuli myös: saimme kolme nuorta seuraksemme. Ja kyllähän me olimme iloisia, että säätiedotuksen ukkosmyrskyennusteet olivat vähintäänkin ylimitoitettuja. Hyvä sataa räpsäyttelihän se välillä, mutta kyllä Ivalon ja Saariselän alueen saitterilla ihan hyvin nähtiin ja tuntumaisemia voitiin ihailla.

Ilta on vietetty – luonnollisesti – hyvin syöden, viinistä nauttien. Ja pelaten. Höpisten ja nauraen. Nauraminen tuntui hyvältä. Muu maailma kaukana, vain meidän pieni porukka pöydän ympärillä, Lapin kesässä, mökkielämän leppoisassa levossa.

Sateettomien hetkien lomassa olen kuvaillutkin. Eipä ennen ole mökkipihassa ollut niin paljon suopursuja kuin nyt.

 

Suopursu, Ledum palustre

Kaikkialla metsäisillä soilla erittäin yleinen.
   Koko kasvin luonteenomaine, läpitunkeva ja samalla raskas tuoksu herättää epäilyjä.
   Pohjois-Taalainmaalla tätä kasvia käytetään toisinaan humalan asemesta, mutta se aiheuttaa voimakkaan juopumuksen, jota seuraa ankara kohmelo ja hirveä päänsärky.
   Uudisasukkaat panevat elonkorjuun jälkeen tätä kasvia aittoihin viljan sekaan; hiiret karttavat sitä ja jättävät näin talonpojan vaivannäön hedelmät rauhaan.
   Ruotsin talonpojilla on myös tapana pesta syöpäläisten vaivaamat naudat ja siat keitteellä, joka on tehty tästä kasvista. Tämä on varma keino saada syöpäläiset häviämään.

Carl von Linné, Lapin kasveja (Flora Lapponica 1737)

Valokuvatorstai: liukas

Liu, lau laskijaist, meillep pitkii pellovaisii,
Nuuttilah niput naput,
Ristolah riput raput ja Heikkiläh heinänsiemmenet,
Turnulah tippui tappui,
Lujul lujul laskijaist, meille pitkii pellovaittii,
toisee taloo tippuroi tappuroi.

Tämän viikon haaste on liukas.

Muiden vastauksia haasteeseen on täällä.

Sateen jälkeen oli liukas…
(klikkaa ihmeessä  suuremmaksi)  

Valokuvatorstai: Tilapäinen

TILAPÄINEN

se että kaikki maailmassa on tilapäistä ei tarkoita samaa kuin että kaikki muuttuu, että maailma muuttuu, että pysyvää on vain muutos, miten se ilmaistaankin, muutoskin on vain tilapäistä, pysyvyys tilapäistä, ja kaikki välttämätön vasta tilapäistä onkin, ruoka muuttuu sonnaksi, juoma virtsaksi, ne ovat vain aineen tilapäisiä muotoja eikä siinä ole eroa vegaanin ja lihansyöjän kesken, tilapäistä on kesä, tilapäistä talvi, tilapäistä lapsuus nuoruus aikuisuus vanhuus, tilapäisyys on elämän edellytys: muutosta me pelkäämme, pysyvyyteen ikävystymme, tilapäisyydestä löydämme tarkoituksen.

Kai Niemisen kokoelmasta Alan oppia (2010)

  Haasteena on ylläoleva teksti, ja jostain syystä minun oli otettava tällainen kuva.
(klikkaamalla suurenee)

Muiden ”tilapäisotoksia” täällä.

 

Valokuvatorstai: poliisi

Syksyn Kiinan matkalla kyllä poliiseja näki. Paljon. Arastutti niitä kuvata, joten tuloksena on lähinnä epätarkkoja ja kaukaa kuvattuja otoksia.

Taivaallisen Rauhan Aukiolla oli sitten vielä armeijaakin, ihan läheltäkin kuvattavaksi asti.

Kuvat suurenevat klikkaamalla. 

 Alakuvissa olevat sotilaat tulivat hajaannuttamaan meidät turistit Maon mausoleumin edestä,
koska sinne oli tulossa mustilla autoilla arvovieraita (yläkuva).

Ihan kiltisti väistettiin kun joukko-osasto ryhtyi marssimaan kohti.

 

Muiden poliisiaiheisia kuvia täällä.

Valokuvatorstai: Tontut hiipivät

Valokuvatorstain haasteessa kysellään: ”Ovatko tontut jo käyneet kurkkimassa ikkunoidenne takana?”

– Ovatko? Täällä niitä vilisee, ja vielä montaa tonttuheimoa on liikkeellä.

Pieniä punaisia on kaikkein vaikein nähdä…

(kaikki tonttukuvat näkyvät paremmin kun klikkaat ne isommiksi) 

VMP (varamiespalvelun) tontut tavataan usein mökkimaisemissa.

Saunatonttu on aina ikkunan vieressä.

 

Ja kaikkein rakkain tonttu on Tomafoi, joka vähän mököttää kun lumet taas sulaa.

Tämä etelän enkelitonttu on ihan liian vähällä vaatteella liikkeellä,
eikä oikein tiedä, että tonttujen kuuluisi kulkea porojen, eikä lampaiden kansa.

Leppoisaa Joulua ja Onnekkaita Otoksia Ensi Vuonna

toivottelen koko Valokuvatorstai-poppoolle!

Lisää tonttuja muiden blogeissa. KLIK!