TILAPÄINEN
se että kaikki maailmassa on tilapäistä ei tarkoita samaa kuin että kaikki muuttuu, että maailma muuttuu, että pysyvää on vain muutos, miten se ilmaistaankin, muutoskin on vain tilapäistä, pysyvyys tilapäistä, ja kaikki välttämätön vasta tilapäistä onkin, ruoka muuttuu sonnaksi, juoma virtsaksi, ne ovat vain aineen tilapäisiä muotoja eikä siinä ole eroa vegaanin ja lihansyöjän kesken, tilapäistä on kesä, tilapäistä talvi, tilapäistä lapsuus nuoruus aikuisuus vanhuus, tilapäisyys on elämän edellytys: muutosta me pelkäämme, pysyvyyteen ikävystymme, tilapäisyydestä löydämme tarkoituksen.
Kai Niemisen kokoelmasta Alan oppia (2010)
Haasteena on ylläoleva teksti, ja jostain syystä minun oli otettava tällainen kuva.
(klikkaamalla suurenee)
Muiden “tilapäisotoksia” täällä.
Syksyn Kiinan matkalla kyllä poliiseja näki. Paljon. Arastutti niitä kuvata, joten tuloksena on lähinnä epätarkkoja ja kaukaa kuvattuja otoksia.
Taivaallisen Rauhan Aukiolla oli sitten vielä armeijaakin, ihan läheltäkin kuvattavaksi asti.
Kuvat suurenevat klikkaamalla.
Alakuvissa olevat sotilaat tulivat hajaannuttamaan meidät turistit Maon mausoleumin edestä,
koska sinne oli tulossa mustilla autoilla arvovieraita (yläkuva).
Ihan kiltisti väistettiin kun joukko-osasto ryhtyi marssimaan kohti.
Muiden poliisiaiheisia kuvia täällä.
Tauolta palanneen valokuvatorstain haasteen aiheena lupaus
Näissä maisemissa sitä ei ole vaikea pitää…
Lisää lupauksia täällä
Valokuvatorstain haasteessa kysellään: “Ovatko tontut jo käyneet kurkkimassa ikkunoidenne takana?”
- Ovatko? Täällä niitä vilisee, ja vielä montaa tonttuheimoa on liikkeellä.
Pieniä punaisia on kaikkein vaikein nähdä…
(kaikki tonttukuvat näkyvät paremmin kun klikkaat ne isommiksi)
VMP (varamiespalvelun) tontut tavataan usein mökkimaisemissa.
Saunatonttu on aina ikkunan vieressä.
Ja kaikkein rakkain tonttu on Tomafoi, joka vähän mököttää kun lumet taas sulaa.
Tämä etelän enkelitonttu on ihan liian vähällä vaatteella liikkeellä,
eikä oikein tiedä, että tonttujen kuuluisi kulkea porojen, eikä lampaiden kansa.
Leppoisaa Joulua ja Onnekkaita Otoksia Ensi Vuonna
toivottelen koko Valokuvatorstai-poppoolle!
Lisää tonttuja muiden blogeissa. KLIK!
Joku istui vieressä ja näytti minulle, mitä oli kaiverrettu hänen rannekellonsa taakse.
Hyvin pienin kirjaimin.
”Hän jota odotat tulee pian” siinä luki.
- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.
”Sinä sitten olet epäuskoinen ihminen”, hän sanoi ja lähti.
(Mirkka Rekola: Maskuja)
Valokuvatorstaissa tämän viikon haasteena on katkelma Mirkka Rekolan teoksesta Maskuja (“pieniä elämänpituisia juttuja”).
Väistämättä, jostain syystä, ehkä se oli tuo kohta “ajan takana”, joka vei ajatukset tähän kuvaan…
(joka suurenee klikkaamalla – kannattaa)
Muille samasta katkelmasta syntyneitä mielikuvia on täällä.
Vesisateisena torstaiaamuna on etsittävä talven merkkejä viime viikon mökkireissun kuvista.
Lapissa talvi oli jo merkitty.
(kuvat suurenevat klikkaamalla)
Muiden kuvaamia talven merkkejä on täällä.
Valokuvatorstain haasteena ääni. “ääni, jonka viimeksi kuulit kodin ulkopuolella.”
Ennen kuulematon oli ääni Kaunispään rinteellä alkuvviikosta patikoidessa;
ei täällä Lapissa juuri muita ääniä ole kuulunutkaan …
Tunturikoivut olivat jäätyneet, ja tuulen väreillessä jäätyneistä oksista lähti ääni.
Jääkellojen ja tuulen soitto!
(kuvat suurenevat klikkaamalla)
Eipä ennen olekaan “lennosta” tullut haasteeseen osallistuttua. Eskelis-bussilla saavutaan juuri Sodankylään…
Muiden Ääni-kuvia täällä
Valokuvatorstain haaste on tällä kertaa poikkeuksellinen:
Haasteen tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava kuvapeitto teidän kaikkien lauantaiaamustanne. Haasteeseen on tarkoitus osallistua siis vain tuoreilla kuvilla. Kellonajalla ei ole väliä, ottakaa kuva ensi lauantaina silloin, kun teillä itsellänne on aamu. Kuvan kohde ja toteutustapa jää teille itsellenne pohdittavaksi.
Päätin vastata sellaisella kuvalla, jonka otan aika usein muinakin lauantaina. Usein lauantaiaamuna ajelen pyörällä hautausmaalle ja/tai autolla markettiin ja kerran kuussa otan kuvan Tuiran patosilloilta kohti Merikosken voimalaitosta. Tänään oli syyskuun kuvan vuoro. Laittelin perään myös ne edelliset kuukaudet (kesäkuun kuva hukassa 
)
Merikosken yläkanava äsken
- ja alla kuvat siitä aiempina lauantaina… (kaikki kuvat suurenevat klikkailemalla)
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Katso miten muut lauantaiaamuna kuvailevat: VALOKUVATORSTAI
Valokuvatorstain 209. haaste on sananlasku: “Joka toiselle kuoppaa kaivaa…”
(kuva suurenee klikkaamalla)
Kokemusta on. Hailuodon kaivauksilla kesällä 1986.
Muiden kuopankaivuita…
Valokuvatorstain haaste “Hällä väliä” on minusta aika vaikea. Mutta yksi asia jonka kohdalla aina totean “Hällä väliä … kaloreista” on kun näen macaroonseja. Pieniä ranskalaisia leivoksia.
(Klikkaamalla macaroonsit suurenevat)
Muiden hällä väliä -juttuja on täällä.
Tämän viikon valokuvatorstain haaste “Heijastuksia” antaa mahdollisuuden haaveilla kesästä.
Kuva helteisen heinäkuun aamuna Mustion linnan lummepolun varrelta.
Kuvat suurenevat klikkaamalla.
Muiden heijastuksia täällä.
Jutaaminen (ks. eilinen postaukseni) ja talvi jatkuu
Ylempi kuva tänään Iisakkipäältä, Saariselän laskettelurinteen vierestä, ja alempi kuva aamulla mökin puronrannasta.
Valokuvatorstain haaste: “Toivottavasti teillä ei ole ideat vähissä, sillä tämän viikon haasteena on idea!”
Ranskassa kaikki ideat tuntuvat liittyvän ruokaan: saippuavalikoima ideoitu tällaiseksi.
Muiden kuvaamia ideoita on täällä.
Tällä viikolla valokuvatorstain inspiraationa on kuva
“Nebular transition from spiral to annular” (vapaasti suomennettuna: tähtisumun muuttuminen spiraalista rengasmaiseksi).
Kuva on amerikkalaisesta Popular Sience -lehdestä. Kyseiseen lehden sivuun voi käydä tutustumassa tarkemmini täällä. Kuvan lähde: Wikimedia Commons.
Minun vastaukseni ei ole taivaalla, vaan meren pohjassa.
“Tällä viikolla kuvaillaan sanan “JOKU” inspiroimana. Assosioikaa vapaasti ”
Minun “Joku” on tässä. Klikkaamalla suurenee.
Muiden torstain “jokut” ovat täällä
Valokuvatorstain haasteessa lukee näin: “Lukionsa tänä vuonna päättävät palelevat tänään penkkareissaan auton lavalla. Heidän innoittaminaan haasteemme täällä viikolla on rieha.”
Minulla tuli mieleen vähän lämpimämpi rieha. Satuttiin viime heinäkuun helteessä Roomassa Piazza Venetsialle, juuri kun siellä oli menossa joku rieha. Se ei ollut Berlusconia vastaan, mutta italialaiseen tapaan melua ja melskettä riitti. (kuvat suurenevat klikkaamalla)
Muiden riehat.
Tämän viikon haasteena on sitaatti: “Muisti on läsnä olevaa mennyttä, ajattelu läsnä olevaa nykyisyyttä ja odotus ja tulevan ennakointi läsnä olevaa tulevaisuutta. Augustinus siis yksityistää aikakäsityksen sijoittamalla sen jättämän jäljen henkilökohtaisesti koettuun aikaan.” (Fredrik Långin esseestä ‘Aika historiana ja aika kohtalona’ teoksessa Minä, sinä ja rakkaus ja muita aatehistoriallisia esseitä (Teos 2010, s. 30.))
Långin artikkelin sitaatti on aika kiehtova… Ajan monta kerrosta ja niiden kokemus. Väistämättä keskikesän hellepäivä keskiaikaisessa Sienassa tulvahti mieleen.
Klikkaa isommaksi
Aiheena erilainen.
Lapinkävijä on tottunut poroihin tiellä. Erilaista oli, kun tiellä olikin tämä:
(klikkaamalla suurenee)
Muiden erilaisia täällä
Haasteessa lukee näin: “Saa ihan itse päättää onko sana liukas vai kylmä, vai kenties pyyntö tehdä jotain.”
Minä päätin, että jää on näin. (klikkaa suuremmaksi)
Ja muiden “jäitä” on täällä.
Valokuvatorstai on palannut lomalta. Ja aloitetaan alusta. Aiheena alku.
Alku? Meri? Alkumeri?
(klikkaa meret suuremmiksi)
ja on annettava mahdollisuus toiseenkin alkuun…
Muiden kuvaamia alkuja täällä.
Valokuvatorstain haasteena joulun alla mielenrauha.
Pohjoisessa, mökillä päivän ulkoilun jälkeen, takkatulen ääressä – siinä on mielenrauha
(klikkaamalla takkatuli suurenee)
Muiden mielenrauha-kuvia on täällä.
Tämä onkin minun sadas osallistumiseni valokuvatorstaihin.
Kiitokset kaikille tähänastisesta ja
mielenrauhaa ja levollista joulua
Valokuvatorstain poppoolle toivottelen
ks. joulukorttisivuni
Valokuvatorstaissa haasteena kuva (katso).
Minulle välittömästi tuli mieleen tämä (suurenee klikkaamalla).
Tällä viikolla Valokuvatorstain inspiksenä toimii Petri Laaksosen Täällä Pohjantähden Alla kappaleen sanat ja/tai musiikki.
“Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla
Katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.
Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla
siitä suojakseni peiton minä itselleni saan. – - “
Kuinka monta kertaa mökin maisemissa tätä laulua olenkaan miettinyt, hyräillyt, liikutuksesta hiljaiseksi mennyt. Minäkin. En niin hiljainen muutoin.
Kuva on otettu uudenvuoden kuutamoyönä 1.1.2010 klo 01.48.
Suurenee klikkaamalla.
Valokuvatorstain haasteena tänään raja.
Vatikaanissa on astuttu rajojen yli viime aikoina.
Klikkaamalla heinäkuisen tiistaiaamun kuva aukenee suuremmaksi.
Asialla on pimeä puolesssakin …
Olipas vaikea haaste. Ahneus.
Kynästä asunnon hinta? Tekijä, myyjä vai ostaja ahne?
Kuva on kehno, mutta hinta huikea. Kklikkaa isommaksi näet hinnan! Ja hinta on euroina!
Tällä viikolla valokuvatorstain haasteena isä.
Valokuvatorstain haasteena !
Huutomerkki? Nelson Mandela Soweton kirkon lyijylasi-ikkunassa… Huuto apartheidia vastaan!
Mietin, laitanko tämän toisen kuvan. Laitan kuitenkin. Soweton township. Kilometrejä jatkuvia hökkelikyliä…
(kuvat suurenevat klikkaamalla)
Valokuvatorstain haasteena tänään “en tiedä mitään”.
Kansallisarkiston vanhaan tutkijasaliin astuessa tulee aina sellainen tunne: en sittenkään tiedä vielä mitään! Mutta tuossa salissa on tavattoman hienoa yrittää oppia tietämään edes jotain.
(Klikkaa isommaksi, näet kuinka kaunis sali on.)
Haasteena valokuva. Kuva kuvasta. (klikkaa suuremmaksi)
Tämä valokuva herätti koko maailman huomaamaan Etelä-Afrikan apartheidin vastaiset nuorisomellakat, jotka alkoivat kesäkuun 16. päivänä 1976. Isä kantaa sylissään 13-vuotiasta poikaansa, joka haavoittui mellakoiden ensihetkillä. Pian valokuvan ottamisen jälkeen Hector Pieterson kuoli.
Tämä apartheidin vastaisessa muistomerkissä Sowetossa oleva valokuva on muuttanut maailmanhistoriaa.
