Kotiperjantain illalla viininmaistiaisissa

Hyvin pitkälti on niin, etten ole saanut tänään aikaiseksi mitään.

Ja se kyllä harmittaa, että olen antanut kylmähkön, pilvisen ja sateen tuhruisen sään olla mukamas päteävä tekosyy lenkille lähtemättömyyteen. Mutta turha enää rutista, kun laiskottelu on tosiasia. Tavalliset viikon poissaolon jälkeiset hommat sentään olen hoidellut, mutta väliajat surffaillut ja laitellut kuvia. Jäämeren reissun kuvat sentään jo perattu, huomenna muokkaus.

Mökkiviikon kuvista on julkaisematta vielä sarja tupasvilloista. Niitä oli nyt ehkä enemmän kuin olen koskaan ennen nähnyt. Tunturien juurella, soiden reunoilla tosi paljon, kaukaa katsottuna näytti kuin olisi ollut lunta, niin valkoisena maa niistä paikka paikoin oli.

Se on jotenkin viehättävä. Valkoiset tupsut eivät ole kukkia, vaan ovat muodostuneet vasta kukinnan jälkeen. Näitä kehäsukkaita on kymmenkunta per kasvi. [ja ihan suoraan Wikipediasta tämmöistä opiskelin. :D)

Se on oikeastaan tyvenelläkin tuulisen näköinen. Siksi mitä paras tämän blogin bannerikuvaksi.

Ilta ei mennyt turhanpäiten tietokoneella notkuessa, vaan meillä oli pitkästä aikaa viininmaistiaiset. Karjasillalle kokoonnuimme.

Nykyisinkin tavatessamme puhutaan viinistä, ruoasta ja matkoista, yhä vähemmän töistä, mm. sen takia, että meistä viidestä yliopistolaisesta neljä on jo pois Linnanmaan arjesta, ja viimeinenkin pian. Ja melkein kaikki ovat työuransa jo tehneet ja melkein kaikilla on jo lastenlapsia, joten elämänpiiri on muuttunut ja jutut sen myötä.

Mutta toki viini on se meitä ensisijaisesti yhdistävä tekijä. Tai kyllähän ystävyys on tässä pian 30 vuoden aikana vähintään yhtä tärkeä syy tapaamisille.

Tulipahan taas todettua, että eivät ole Ranskan viinit (pl. Alsace ja Champagne) minun ykkössuosikkejani, ja yksi iso syy siihen on se, että ne vaan on niin vaikeita oppia. Luokitukset, rypäleet, alueet, appellationit ja ennen kaikkea maku! Ne vaativat aina ruokaa seurakseen, – maistelussa hienotkin viinit jäävät ymmärtämättä. Tällaisella noviisilla ainakin.

Toki me saimme ruokaakin. Palsternakkasalaattiin tulette vielä törmäämään täällä …

~~~~~~~~~~~~~~

Niin ja hei, kaikki! Kesäkuvakilpailuun osallistumisaikaa on vielä koko viikonloppu! Voittaja ei suinkaan vielä ole selvillä! Ja jo osallistumalla voi voittaa. KLIKS!

8 kommenttia artikkeliin ”Kotiperjantain illalla viininmaistiaisissa”

  1. Teillä oli mukana tota kuuluisaa ”Leppäviiniä” eli aikoinaan Turun kaupunginrahoilla kaupunginjohtaja Juhani Lepän hankkimaa edustusjuomaa.

    Vastaa
  2. Angludet Leppä-viiniä? Enpä ole kuullutkaan tuollaista juttua. 😉 Tuota Margauxin klassikkoa olen ollut maistamassa aika useinkin, olen tainnut kerran ostaa kotiinkin, mutta enpä vain siihenkään ihan hurjasti ole ihastunut. Meillä oli setissä myös Château Kirwan, se on jo enemmän minunkin – bordeauxilaisia ymmärtämättömän – mieleen.

    Vastaa
  3. Ei voi BO:n toimintaa lakkauttaa, kun laatuviinien tunnistaminen laatuviineiksi on eilisen perusteella jäsenkunnassa niin heikkoa. Vaikka kuinka yritetään ja ihan hankintamatkoja kerhoiltoja varten yksi sun toinen on tehnyt vuosikymmenien kuluessa ja edelleen joutuu tekemään.

    Vastaa
  4. Näin on, Taije! Rankkaa on tämä viininmaistelijan elämä. Ja odottakaapas kun mie järjestän sen marraskuun synttärimaistelun! Toivottavasti tunnistaminen ei ole yhtä heikkoa kuin eilen. 😀

    Vastaa
  5. Ihania nuo tupasvillakuvat, voi melkein aistia noista kuvista syyspäivän raikkauden kauniine väreineen !

    Vastaa
  6. Niin ”mitäänsanomaton” tuo tupasvilla onkin yksittäisenä kasvina, niin rykelmänä ja vastavalossa ne suorastaan hehkuvat. Hienoja ovat!

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.