Joulupöytään viinejä?

On jouluviinisuositusten aika. Tänä vuonna poikkeuksellisen vähän viinejä ehdolla, – kuluneen vuoden aikana meidän ruoka(/viini)kunnan viinit kun on tullut roudatuksi pääasiassa Haaparannan Systembolagetista. Mutta onhan toki Pehtoorin kanssa tätä jouluviiniasiaa työstetty, jotta jotain suosituksia ja vinkkejä olisi taas tarjolla.

Nyt kun Alkostakin on tullut verkkokauppa, kaikkia viinejä jokainen saa omaan kauppaansa, kunhan vain tilaa ja odottaa muutaman päivän.

Aloitetaan kuohuvasta. Tietysti. Tässä on yksi, ei niin tavattoman erikoinen, mutta kuitenkin vähän harvinainen herkku Suomessa: Bourgognen crémanteja ei usein Alkon hyllyillä näe. Tämä on sellainen ranskalaisen hienostunut, hyvä BdB (pelkistä valkoisista rypäleistä tehty) -kuohuva, joka on erinomainen äyriäis- ja valkoisten kalojen alkupalojen kanssa. Kyllä se maistui meille ihan ”sinälläänkin”. Tässä on pakko erikseen hoksauttaa kuvan ”bokeheista”. Huomaatteko: nuo jouluvaloista lähtevät pienet valopisteet ovat viinilasin malliset! Kiitos systeri ”muotin” tekemisestä ja kiitos koulukaveri Kr. opetuksesta!

Tästä viinistä on kyllä vielä sanottava, että perheen kuohuva-asiantuntija alias Juniori sanoi, että ”suosittelisit ennemmin vaikka Pongránczin Roseeta”. No tässä sekin sitten on nyt mainittu. En kiistä, etteikö olisi hyvä juhla-ajan kuohuva sekin. Halvempia, ”helpompia” kuohuvia on tässä kaksin kappalein.

Fresitan joulupullotus maistuu meillä ainakin Miniälle – tänään meillä oli sellainen ”prejoulupäivällinen”, koskapa J:llä on jouluaattona iltavuoro, eikä pääse meidän joulupöytään; halusin kuitenkin hänellekin jotain jouluista tarjota. Aloitimme Fresitan mansikkaisella kuohuvalla, ja jatkoimme joululimppu-graavilohi-leivillä. Pääruoaksi kalkkunaa ja jouluruukkua ja jälkkkäriksi valkosuklaalastuja, jätskiä (Kolmen Kaverin uusi kookos-suklaa, nam!) ja boysenmarjoja sekä kahvia.

Ja tuo Vallformosan cava on kyllä hyvä. Osta uudenvuoden juhliin. Et pety.

No mutta palatkaamme alkuruokien, kalapöydän, äärelle. Mitä tarjota, jos pöydässä on savukalaa ja graavilohta, jopa sienisalaattia, kananmunia, —  ja muuta ”viinillisesti vaikeaa”, – ehkä jouluolut olisi paras vaihtoehto, mutta jos on yhtä surkea oluiden kanssa kuin minä, niin sitten voisi harkita Kyrö Distelleryn karpalo-lonkeroa. Joulunpunainen vähän kitkerä, mutta ei makea, long-drink on hyvää myös ruoan kanssa.

Tai sitten valkoviiniä. Onhan niissäkin mahdollisuuksia. Alsacen ja Rheingaun rieslingit tai tokay pinot gris -viinit ovat AINA – tai ainakin melkein aina – erinomaisia, on vaikea uskoa, että niihin pettyisi. Mutta jotain uuttakinhan näissä suosituksissani on tarkoitus hakea. Siispä tässä ehdolle kolme:

Vasemmalla chileläinen 15 euron sekoiteviini (riesling, chardonnay, viognier), joka sopii savulohen, savuleikkeleiden, sienisalaattien etc. kanssa oikeinkin hyvin. Keskellä ”pikkuriesling”, koristeltuna kuusietiketillä, -kympin viiniksi kelvollinen. Ja oikealla eteläafrikkalainen chardonnay, joka meillä todettiin oikeinkin hyväksi graavilohen oheen. Ei liikaa tammea, hedelmäisyyttä riittää, ja kaikinpuolin mukava chardonnay pitkästä aikaa.

Ja sitten helmenä pohjalla. Vihdoinkin Italia. Ihan vaan sen takia, että on tullut käydyksi Toscanassa ja nimenomaan San Gimignanossa kannattaa tämä vernaccia-rypäleestä tehty viini joulupöytään hankkia. Ei ole ihan edullisimpia, mutta raikas ja hyvä se on.

Ja sitten aika punaisille. Kuten tiedätte, meillä ei kinkkua syödä, joten kinkkuviinisuosituksiakaan ei juuri ole… Joskin tuo vasemmassa reunassa viiniköynnöksen pätkällä koristeltu Zaccardinin punaviini on hyvä possulle, kinkulle, sellaisenaan, pihville, juustolle, takkatulelle, nojatuoliin, mökille… Se vaan on hyvä. Se on tämän vuoden ykkössuositukseni. Viidellätoista eurolla mehevää ja hilloista, kuten Alko sivuillaan lupaa. Silti tämä ei ole ällöttävän kosiskeleva.

Seuraavaksi toinen vasemmalta: uusi löytöni. De Krans, etelä-afrikkalainen touriga nacional-viini jossa on luonnetta ja ryhtiä, siinä on tanniineja, muttei liikaa. Se kannattaa avata hyvissä ajoin … silloin sen parhaat vivahteet tulevat esiin.  Seuraavaksi vanha tuttu, menneiden aikojen muistoksi, jouluaattoillan, -yön, tunneille, sinihomejuuston ja appenzellerin kanssa, joululahjakirjan ja takkatulen, kaksin istuskelun hetkeen… Coto de Imaz. Riojalainen Gran Reserva on vanha tuttu. Rustiikki ja rohkea, voimallinen ja silti lämmin. Maksaahan se, mutta so what. On joulu.

Kuvassa oikealla on chateneauf-du-pape. Sehän se on se meidän jouluviini numero yksi; tänä vuonna tuo on Haaparannalta roudattu, mutta taas kerran suosittelen, hanki oma Chateneaufisi. Sen jälkeen vietät joka joulu sen kanssa. 😉

Glögeistä sananen: tänä vuonna Loimu ja Blossa ovat meistä olleet  hyvin tasavertaisia, joskin pitkästä aikaa Blossaa on pidetty koko porukan mielestä hieman parempana. Tuo kuvassa oleva extra-Blossa on vielä testaamatta. Ehkä kerron siitä joskus toiste. 

Ja kauppalappu viiniostoksille on täällä! KLIKS!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~



10 kommenttia artikkeliin ”Joulupöytään viinejä?”

  1. Glögeistä;tuo Blossa 1895,kannattaa maistella jälkiruokana tai niitten kanssa.Ei missään nimessä kannata lämmittää,menettää sen ihanan ”portviinimäisyyden”.On aivan upea herkku ja vissiin vuoden 1895 jälkeen ei ole ollut saatavana.Kerrankin tällainen tarjolla,ja sitä ei kannata pilata kuumuudella.Nam!Samaa mieltä?

  2. Pieni lisäys tarjoamaani Pongracziin, perusversio, ”brut” on itse asiassa parempi, mutta mikäli kaipaa jouluisen punaista lasiin (viinihän on yllättävän punainen vrt. mielikuvaan rosén väristä), niin tässä on kyllä oivallinen viini siihen. Omasta mielestäni monen rosén pilaava liika hapokkuus/mineraalisuus on saatu kuriin ja tilalle sopivaati hedelmää. Ei huono ajatus ostaa kumpainenkin alkosta, kun saman hintaisiakin ovat. Toinen jouluun ja toinen sitten UV:n kunniaksi. 😉

    • No niin, Juniorihan täydensi oivallisesti suosituksia.

      Ja tässä joku päivä laitan vielä sanasen kuohuviineistä ja 100-vuotissamppanjasta sekä kotitekoisten vaahtokarkkien ohjeen! Samppanjaa ja vaahtokarkkeja uuteen vuoteen? 😀

  3. Kiitos viinivinkeistä! Takuulla jokunen tarttuu mukaan joulupöytään.
    Glögeistä sen verran, että minulle Blossa oli tänä vuonna pettymys. Tykkäsin Loimusta enemmän.

  4. Tere Reija ja kiitos hyvistä vinkeistä, häytyypi ruveta maistelemaan.
    Glögeistä meillä on menossa vasta viime vuoden Blossa, oli ihan ok.
    Tosin maistettiin tämän vuoden testivoittajaa eli Glöettia, oli aika erikoista kun piti nauttia kylmänä kuohuviinipohjan vuoksi, muuten oli aivan ok.
    Joulupöydän antimia odotellessa.

    Käntsy

    • Moi, toivottavasti vinkkien viinit maistuvat. Meille ei kyllä Glöet maistunut; vähän sellainen fiilis oli että piparit pipareina ja skumppa skumppana. Mutta mielenkiintoista oli sekin maistaa. Nautinnollisia hetkiä joulupöydän ääressä. …

  5. Hei, upeat bokehiset! Kirkkaus pullokuvissa on loistavan hieno! Sisuksista siis viis, tai noh. Ainahan jotain parempaa ajattelee juhlapyhien takia. Arkijuomaksi on Lindemans pinot gregio on asettunut taloon. Sitä tarjottiin eilenkin satunnaisella pysähdyksellä tuttavan kotona. Kevyt ja helppo juotava. Hauskoja jouluja ja terveiset!

  6. Olen itse kyllä vähän pettynyt kuviin ja koko postaukseen, kovin nopsasti sen kyhäsin.

    Pinot grigiot ovat yleensä helppoja ja hyviä. Ja sinne teidän lämpötiloihin sopii näin sydäntalvellakin, täällä enempi kesäjuoma. 😉

    Ihanaa ja leppoisaa Joulua teillekin!

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.