Ehdotuksia jouluviineiksi…

Heijastuksia

(Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla: etiketitkin näkyvät siten paremmin.)

Perinteestä voin jo puhua… kymmenes kerta? Jostain syystä, tämä aika isotöinen, koko syksyn uurasta 😀 maistelua vaativa jouluviinien suosituspostauksen teko, on minulle osa laskeutumista kohti joulunpyhiä, ja onpa ollut mukava vuosien varrella hoksata ja saada kuulla, että näistä kuvista, kommenteista, suosituksista ja kauppalapusta (se on täällä)! on ollut iloa.

Muistanpa sen yhden joulun kun suositusteni (osa?)vaikutuksesta Linnanmaan Alkosta loppui Juno-viini. 🙂  Tänä vuonna, jo pian 25-vuotias, viinikerhomme ei ole osallistunut näihin valintoihin, joten joudumme Pehtoorin kanssa kaksistaan kantamaan vastuun …

Mutta asiaa: nyt on ollut monta maisteltua, joita haluaisi suositella, toisaalta aika tavallisia viinejä näyttää tänä vuonna kertyneen listalle. Ja punaisissa useimpien luennehdinta on ”mehevä ja hilloinen”. Eikä kenellekään liene yllätys, että melkein puolet suosituksista ovat italialaisia.

Ensin tietysti glögi. Siihenhän oli äänestyskin menossa: Blossa vai Loimu? jotka nykyisin molemmat ovat suomalaista tuotantoa. Ja pitkästä aikaa olemme me, ja monet muut, tykänneet Blossan vuosikertaglögistä enemmän kuin väkevämmästä ja kalliimmasta Loimusta. Tänä vuonna Blossassa on teen aromeja, eikä ole ällöttävän makea. Eikä sellainen ”ulkoviinillinen seikka” kuin pullon ulkonäkö ole vähäpätöinen asia: tämänvuotinen on huomattavan viehättävä. 😀

Jouluviini, jouluksi viiniä-12

Haaparannasta hankittu Snälleröds-glögi kului itsenäisyyspäivän jälkeen mökillä oikein helposti, hyväähän se oli. Sen kanssa hengenheimolainen on nyt Alkossa myynnissä oleva saksalainen Glühwein, joka sikäli poikkeaa Blossa-Loimu-linjasta (edukseen), ettei ole makea, ei väkevä, ja on hyvin viinillinen, mutta silti jouluinen. Ja se on vallan edullista. Litran pullo maksaa kympin. Ja tarinathan  ovat aina hyväksi:

Hehkuviiniä on valmistettu Etelä-Saksassa Nürnbergin seudulla jo 1500-luvulta lähtien. ”Rauschgoldengel” oli tunnetun nürnbergiläisen kellarimestarin tyttären lempinimi. 

Silleen aika simppeli lempinimi, eikö?

Entäs sitten joulun valkoviini? Kaikki kultivoituneet, oikeat viiniharrastajat roudaavat äyriäis- ja lohipöytään ranskalaisia Sauvignon Blanc -viinejä, mutta minussahan on sellainen tyyppivika, että ruohoiset SB:t eivät – siedätyshoitoyrityksistä huolimatta – minulle maistu. Joten meillä pysytään joulunakin riesling- ja sekoiteviinilinjalla. Adamsin Pinot Grisin olen jo kehunut, ja kuvassa on monta muuta menneen kesän ja syksyn suosikkia, mutta kun oli valittava niistä vain pari …

Kahden kärkeen nousivat itävaltalainen Leth ja (vanha! – pitkään suosikkiviininä ollut, Alkoon taas palannut) italialainen Bucci. Leth sopii joulupöydän kalaosuuteen, ja Buccissa riittää voimaa vaikka kalkkunan kumppaniksi. Kolmas vasemmalta on italialainen Pieropan, joka on tyyris ja jollaisen saimme ystäviltä kesän kalaaseissa. Kun syksyllä lahjaviinin nautimme, oli väistämättä haettava uusi pullo jemmaan, ja siellä se nyt odottelee jouluaaton alkuruokia.  Jopa graavilohen kumppaniksi siitä on.

Pistesijoilla, neljältenä, on ikisuosikki Wolfberger Riesling – Pinot Gris, jota myydään myös puolikkaissa pulloissa, joten pienen poppoon vaihtoehto sekin. Viides on edellisen saksalainen haastaja, ja viimeisen pistesijan sai Liguriasta oleva viini. Muistoja! Ja kyllä se Belgvardo on muutenkin hyvä viini…  Mutta tässä siis voittajakaksikko.

Punaviineissä on vielä enemmän valinnanvaraa! Poikkeuksellisesti meillä on listalla kaksikin Alkon valitsemaa ”jouluviininä” (etikettiä myöten) myytävää punkkua: australialaien Christmas Cabernet Sauvignon 2014, ja italialainen Terre Valpolicella Ripasso 2013. Eikä kumpikaan ole huono valinta, jos pöydässä on kinkkua (mitä meillä ei kyllä ole ;)). Nämä ovat tarpeeksi kevyitä, mutta ”terveitä”, makoisia viinejä.

20151128-IMG_3822

Aavistuksen hienostuneempi, ja vaikka juustojen kanssa tarjottavaksi passeli, on ranskalainen, hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen Château Aquerian Lirac-viini. Kannattaa pistää muistiin joulun jälkeiseenkin elämään.

1

Ja jos olet espanjalaisten viinien vannoutunut ystävä, niin tässä on tarjolla kelpo tempranillo. Vuoden viiniksi valittu, kympin Durius on kinkun ja laatikoiden seuraan (myös ulkoiselta habitukseltaan!) enemmän kuin sopiva.

Ja sitten vähän kalliimmista viineistä voisin – taas – kertoa yhdestä jos toisestakin Amaronesta… mutta tänä syksynä Amaronen – samoin kuin parempien kuohuvien – maistelut, ovat olleet – sattuneesta syystä – Haaparannan Systembolagetin tarjonnan varassa [palaan tähän varmastikin viimeistään tammikuun puolella. Lähiopetusviikonloput Torniossa liki edellyttävät Systemissä käymistä (säästyy bensarahat! 🙂 ].

No niin, mutta siis: tämän vuoden viinilöytö, suosikki, eikä vain meidän, on ollut hyväksi jo aiemminkin tiedetyn Hewitsonin viinitalon La Secateur 2014. Se nyt vaan on ihan mahdottoman hyvä viini! Ajateltiin poronpaistin kanssa se tai sitten se perinteinen Chateauneuf-du-Pape nauttia. Ja La Secateur kannattaa tarjota vaikka uutena vuonna vorschmackin kanssa. Siitäpä tulikin mieleeni … ohje siihen ja moniin muihin juhlakauden safkoihin löytynee täältä.

Jouluviinit-2

Ja onpa vielä muistutettava italialaisesta, ryhdikkäästä ripassosta, jota olen sitäkin jo täällä Temmatussa aiemmin kehuskellut: Antiche Terre Valpolicella Ripasso 2013. Jouluviininä sitäkin myydään, mutta voisin kyllä ajatella sen sopivan erinomaisen hyvin vaikka grillin äärellä kesällä. Mikset siis kokeilisi nyt? 🙂

Ja kun aattoilta on hiipumassa tai ehkä jo keskiviikkona kaksistaan, kun melkein kaikki on joulua varten valmiina, entä jos silloin istahtaisitte takkatulen ääreen ja tovin pohtisitte kumpi (viime vuoden suosikki, oikea portviini) Nirvana vai ”köyhän-miehen-eteläafrikkalinen-tawny”? [Elämää suurempia ongelmia! :D]

– Molemmat ovat sarjassaan erinomaisia, vaikkapa manchego-viipaleen, suklaan (muista Reeses! kuvassa etualalla) tai vaikka sinihomejuustolla täytettyjen taateleiden ja – tietysti – pähkinöiden etc. kanssa! Kyllä näitä voi nauttia vaikka ihan yksikseen kuunnellessa joulumusiikkia, lukiessa. Ainoa ongelma on vain valinta. Kumpi?

Ehkä jo jouluna, viimeistään uutena vuonna, herää kysymys, mitä kuohuviinilaseihin?

Jouluviinit-3

Nekin on meillä kuluneena syksynä tarvittaessa täytetty aika usein Ruotsin tuliaisilla, mutta jotain kokemusta kotimaisen monopolin tarjonnasta silti on.

Kuvassa ei ole Rotarin reserve -kuohuvaa, joka on uusi tulokas meidän makumaailmassa, ja jota kyllä voimme lämpimästi suositella. Alkossa on myynnissä vuosikerta 2010, joten on kyse jo kypsyneestä kuohuvasta, mikä tuntuu positiivisena täyteläisyytenä maussa. Kuvassa on monelle suomalaiselle kesäsuosikiksi muodostunut Fresita ”kausipullossa”. Ihan samaa mansikkaskumppaa se edelleen on, sellaisena voisi mennä vaikka joulun täytekakun kaverina. Ja jossain näin ohjeen, jossa suositeltiin alle Blossan glögiä ( 4cl), ja päälle Fresitaa. Vielä ei olla testattu, mutta … ehkä … Lopultakin ehkä jouluna meillä on kuitenkin samppanjaa. Ja vaahtokarkkeja. 😀

Tässä linkkejä

http://www.alko.fi/tuotteet/377037/ Blossa 2015

http://www.alko.fi/tuotteet/641368/ Glühwein

http://www.alko.fi/tuotteet/455727/ Christmas Cabernet Sauvignon

http://www.alko.fi/tuotteet/407397/ Durius

http://www.alko.fi/tuotteet/457557/ Lirac

http://www.alko.fi/tuotteet/476347/ La Secateur

http://www.alko.fi/tuotteet/563967/ Fresita

http://www.alko.fi/tuotteet/519647/ Rotari

http://www.alko.fi/tuotteet/334736/ Nirvana

http://www.alko.fi/tuotteet/307357/ Cape Tawny

Edellisten vuosien viinisuosituksissa on monta klassikkoa, joten ehkä kannattaa kurkata niitäkin: 2014, 2013, 2012, 2011 …

Viikonloppuna tänne Temmattuun on tulossa  jotain uusia joulupöydän ruokavinkkejä. Niin ja tässä se kauppalappu noista viineistä. Siitä näet hinnat etc.

Nauttikaahan, ihmiset!

(ja kommentoikaa … nämä kun ovat vain meidän makumuistoihin jääneet… )

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

17

Lasit

10 kommenttia artikkeliin ”Ehdotuksia jouluviineiksi…”

  1. Huh-huh, olen aivan sanaton ja nostan hattua viinitietämyksesi edessä! Ja kuvat ovat tässä aivan täydellisiä!

    Vastaa
  2. Kiitoksia kovasti tästä viinimenusta. On siinä Pehtoorikin joutunut uhrautumaan tämän tehtävän eteen, mutta mitäpä sitä ei (Suomi)mies tekisi rouvan bloggauksen eteen.
    Myös nämä ottamasi kuvat tuovat veden kielelle.

    Vastaa
  3. Jarin sen jo sanoi (nauraa vedet silmissä!). Uskomatonta ottautumista asialle, kauppalaput ja kaikki. Arvostan! Jos tilanne sen sallisi, käyttäisin hyväkseni 😉

    Vastaa
  4. Katri H., viinien opiskelu on harrastuksena jo reilut 20 vuotta, joten jotain on jo jäänyt mieleen. Mutta jokaisellahan on oma makunsa, – siispä kokeilemaan näistä joitakin.

    Jarin ja Katri, Pehtoori on tukenut vaimoaan tässäkin: sekä viinien maistelussa että bloggaamisessa. Todellakin uhrautuu maistelemaan ja vielä syömään viinien oheen kyhäämäni safkat. Tosin joskus ne ehtivät jäähtyä ennen kuin kuvat on otettu, mutta on jo tottunut siihen.

    Ja Katri, ensi jouluna sitten. 🙂

    Kuvia olen ottanut ja kerännyt pitkin syksyä: osa on ”läksykuvinakin” käytettyjä. 😀

    Vastaa
  5. Johan iski runsaudenpula! Siinäpä sitä riittää pähkäiltävää lähipäiviksi. Enkä tiedä vaikeuttaako vai helpottaako valintaa se, että tällä kertaa joukossa näyttää olevan omakohtaisestikin hyviksi havaittuja viinejä. Mutta päänvaiva lienee ennen muuta positiivinen, kiitos siitä! 😉

    Myös täällä tykätään kovasti kuvista, mutta erityisesti silmä nappasi kiinni Château Aquerian Liracin vieressä olevaan kynttelikköön. Jos siitä saa udella lisätietoja…

    Vastaa
  6. Erja, Lirac on erinomainen riistaviini tai juustoviini. Kolmen rypäleen (Grenache, Syrah, Mourvèdre) mehevä viini Rhonesta. Pehmeä, olematta bliisu. Marjaisia, tummia sävyjä siinä on. Meistä oli enemmän kuin hintansa (15 euroa) väärti. Lämpimästi sitä suosittelen.

    Vastaa
  7. Erja, ei ole luetunymmärtäminen minulla enää kovin hanskassa… Siis kyselit kyntteliköstä, et viinistä. Kynttelikkö on meidän mökillä, ja on ollut siellä ainakin viisi vuotta. Hämärästi muistelen, että olen ostanut sen Stockalta.

    Vastaa
  8. Molemmat selvitykset kelpaavat oikein hyvin! 😀

    Itse asiassa ehdin tuota viiniä jo vähän googlaillakin ja voi hyvinkin olla, että Lirac joulupöytään päätyy. Tänä vuonna pöydästä saattaa normaalien juustojen lisäksi löytyä hirveäkin. Riistalle sopivat viinit ovat (ainakin vielä) itselle oudompia. Hyvä siis tietää sekin. 🙂

    Vastaa
  9. Perinteisen joulumarkkinareissun takia kommentti tulee vähän jälkijunassa, mutta kiitokset suosituksista! Itse asiassa aika monikin noista viineistä oli tuttu ja hyväksi havaittu; makummehan on jo aiemmin todettu hyvinkin samanlaiseksi. 🙂 Myös Blossan ja Loimun välisessä taistelussa olin tänä vuonna Blossan puolella.

    Oikein hyvää ja herkullista joulua!

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.