Kun on niin hyvä kamera …

Tiedättekös, että joskus minua oikeasti riepoo yksi juttu. Kyllä minä niin mieleni pahoitan, kun joku katsoo ottamiani kuvia ja sanoo, ”Kyllä on hyviä, sulla kun on niin hurjan hyvä kamera” tai ”Jukra, voi että minäkin haluaisin kyllä ottaa kuvia, mutta kun ei ole kunnon kameraa”. Tai sitten toinen tyypillinen lausahdus tai jatkolausahdus edelliseen: ”Onhan tällä digikaudella niin kätevää kun muokkauksella saa niin hienoja otoksia” tai ”Miten tuota muokkasit, että kuvasta tuli noin jännä?”’

kannattaa suurentaa klikkaamalla

Kyllä, kyllä se on totta että minulla on hyvä kamera, erinomainen itse asiassa, mutta minä rohkenen väittää, että ei sillä kaikki osaa ottaa ollenkaan kuvia, moni ei jaksaisi edes raahata sitä, saatikka mitään putkia lisäksi. Toki automatiikalla saa hyviä kuvia, mutta jos haluaa ottaa luovia kuvia, jos haluaa kuviin tunnelmaa, jos haluaa tallentaa tai pysäyttää liikkeen, on osattava käyttää herkkyyden, valotuksen ja ajansäätöä. Sommittelullakin on osuutensa kuvien onnistumisessa.

Ja sekin on totta, että lähes kaikkia tavalla tai toisella esille laittamiani kuvia muokkaan. Mutta kun  digiaikakaudella se kuvanmuokkaus on OSA valokuvausta. On enää äärimmäisen harvoja kuvakilpailujakaan, joissa ei sallittaisi kuvanmuokkausta. Eikä se kuvanmuokkauskaan, rajaaminen, valkotasapainon säätö tai pienten kehysten teko onnistu itsestään. Sekin on opeteltava.

Siis ei pelkkä hyvä kamera riitä hyvien kuvien ottamiseen. On opeteltava ottamaan kuvia, on opittava. Paljon olen omasta mielestä jo oppinut. Esimerkiksi tuollaista ylhäällä olevaa kuvaa en olisi osannut ottaa silloin kun vaihdoin kameran rungon nykyiseen Mark kakkoseeni, mutta nyt osaan. Ja paljon vielä haluaisin oppia lisää.

Mitäkö yritän sanoa? No että olen taas aloittanut uuden valokuvauskurssin. Tätä riittää joka tiistai jouluun asti kansalaisopistolla… Kurssimäärittelyssä luki näin: ”Kurssi on tarkoitettu useamman vuoden valokuvausta harrastaneille. . .” Rohkenin ilmoittautua mukaan. Minulla on nyt ollut kuusi vuotta digijärkkäri ja viime vuodet olen totisesti harrastanut.

Nyt kun ensimmäinen kerta uudella kurssilla on ohi, hoksasin että 12 hengen ryhmästämme puolet on harrastanut tämän saman open kanssa kuvausta jo useamman vuoden. Meitä ihan uusia ryhmässä on viisi. Mutta vaikuttaa aika hyvältä. Josko minä oppisin niitä sisäkuvia, henkilökuvia, hämäräkuvia vihdoinkin ottamaan. …

Ja onhan minulla se hyvä kamera.

2 kommenttia artikkeliin ”Kun on niin hyvä kamera …”

  1. Hyvä kirjoitus. Täysin samaa mieltä, pelkästään hyvä kamera ja kuvankäsittelijäohjelmat eivät tee taiteilijaa. Sen lisäksi että on hieno kamera, täytyy osata käyttää sen teknisiä ominaisuuksia ja tietää mitkä asetukset pitää mihinkin tilanteeseen kameraan laittaa. Sekään ei vielä riitä, tarvitaan tärkeintä ominaisuutta – taiteellista silmää. Ensiksi on nähtävä minkälaisen kuvan haluaa, sitten vasta mennään itse toteutukseen. Heikommallakin kameralla pärjää, kun on taiteellista silmää ja tietää mitä tekee. Olen nähnyt monta uskomattoman hienoa pokkarilla tai jopa kännykällä otettua kuvaa. Sen lisäksi, että näillä kuvaajilla on taiteellista silmää he osaavat revitellä ”heikohkon” kameransa äärirajoille asti – taito sekin.

    Uskon, että kurssien myötä opit viemään mark II:sesi äärirajoille, sitä kautta saat entistä enemmän irti kamerastasi ja itsestäsi, taiteellista silmäähän sinulla jo on.

    Vastaa
  2. Kiitokset sivustatuesta Pasi!

    Minäkin olen nähnyt joka kännykameralla otettuja uskomattoman hienoja kuvia. Eräässä ”Lepolandian majakka” – blogissa niitä on esimerkiksi vilahdellut. 🙂

    Minulla taiteellista silmää? Kiitän ja kumarran kehusta. Enpä ole tuota tiennyt, en ennen kuullut. Olen vain ”kovalla työllä” ja treenaamalla koettanut opetella ottamaan kelpo otoksia. Harjoitukset jatkuvat …

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.