Valokuvaajan (harrastajan, opettelijan) illansuu

Tänään tuuli aika hurjasti. Mutta paistoi aurinko. Puolen päivän jälkeen Linnanmaalle kävellessäni (menee nopeasti kun on ajateltavaa, eikä ole kameraa) paistoi aurinko! Sehän ei ole hassumpaa.

Kotiin palattua oli aika ottaa kamera käteen. Minulla oli tehtävä! Oli otettava yksi onnistunut kuva yhdestä tietystä aiheesta. Siis kamera, laajakulma, makro, normizoom, jalusta, salamavalo, suodatin, heijastinkangas  ja kaikki kuvattava rekvisiittoineen valmiiksi. Ja sitten: sälekaihtimet auki, sälekaihtimiet kiinni. Lisää kattovaloja, vähemmän kattovaloja. Lautanen sinne, kynttilä tuohon. Taustavaloja saatava lisää, eiku sittenkin vähemmän. Ja otanko sittenkään salamaa, pienempi isoarvo mutta pidempi valotus, vai toisinpäin. Entäs jos laittaisikin alivalotusta, tulisi tunnelmaa enemmän. Ei vaan lisää valoa, että edes näkyy mitä on tarkoitus kuvata.  Mutta sittenkin koko asetelma toisinpäin! ja 142 kuvaa siinä tuli otettua, pehtoori kysyi jossain välissä, syödäänkö me tänään? joo, joo, tietysti… 142 kuvaa ja kolmeen olen aika tyytyväinen. Näyttävät ihan siltä, että ovat ”sillai helposti räpsästy, niinku tilannekuva tosta noin…” Tiedättehän? 142!! Joista kolme aika hyviä, yksi kelpuutettavissa. Jotta olenhan minä melko hyvä kuvaamaan. Just!

No ehdimme sitten syömäänkin. Ja jälkkäriksi pullaa. Joulupullaa. Pullassa on jotain erityisen hyvää. Täälläkin mainitsemani Lohturuoka-haasteen voitti pulla. Pulla on lohturuokaa, jouluna välttämätöntä, kesällä maistuu, joskus juhlien paras tarjottava… pulla on hyvää. Mutta miten eilinen pulla poikkeaa tavallisesta pullasta. Hyvin vähän, mutta ero on ratkaiseva. Vielä parempaa pullaa! Melkein kuin mustikkapiirakkaa ja sitä parempaahan ei ole?

Mustikka-pullat

Puolen litran pullataikina (jossa minun mielestäni on ehdottomasti oltava kardemummaa ja voita) josta tehdään kierrepullia. Siis se täyte on se juttu.

Ja täytteeseen tulevat mustikat erittäin tärkeä juttu. On mentävä Kauppurienkadulla olevaan pikku puotiin (joka vastikään on vaihtanut nimensä, aiemmin Punnitse ja säästä, nyt Kuudes maku) ja ostettava kuivattuja mustikoita. Vain ko. putiikista saa tarpeeksi meheviä ja makoisia (otin eilen kuvankin niistä, mutta tulinpas tuossa kuvaustuoksinassa tuhonneeksi kaikki eilen otetut kuvat, sellaista on valokuvaajan elämä joskus). Ja sieltä saa ihania pähkinöitä, suklaata leivontaan, teetä, luomukastikkeita ja — menehän katsomaan. Suosittelen. (Eikä ole maksettu mainos.)

Siis tee täyte (½ litran taikinaa varten) tarvitset 200-300 kuivattuja mustikoita, 4 rkl sokeria, 100-150 g huoneenlämpöistä voita. Sekoita näistä täyte.

Kauli pullataikina kolmeksi ( n. 1½ cm paksuksi)  levyksi ja levitä niille täyte. Rullaa, leikkaa viipaleiksi, laita muffinsi-vuokiin, voitele ja paista 210-asteisessa uunissa n. 10 – 12 minuuttia.

Mustikat mehevöittävät pullan. Tulee hyvää, melkein kuin mustikkapiirakkaa.

Joulukalenterissa siis perjantaipullaa…

______________________________________________________________

Joulukalenteri

 

Jouluna pitää olla pullaa!

 

 

 

 

4 kommenttia artikkeliin ”Valokuvaajan (harrastajan, opettelijan) illansuu”

  1. ”…kamera, laajakulma, makro, normizoom, jalusta, salamavalo, suodatin, heijastinkangas…”

    Nyt ymmärrän, miksi omat otokseni eivät (yleensä) ole mistään kotoisin.

    Mutta se pulla-asia! Älköön pulla puuttuko joulupöydistämme, emmehän kuulu pullamössösukupolveen! (Y)

    Edesmennyt isänikin lauleli ongella istuskellessaan laulua: ”Harvoin näkee pulskan pullan vehnäisen…”

    Vastaa
  2. Koivu hyvä, koko tuon arsenaalin esille ottaminen on vain osoitus siitä, etten osaa. Joku pro-kuvaaja olisi vain laittanut normizoomin paikalleen ja kiinnittänyt kameran jalustaan, ottanut kerralla (tietoonsa nojaten) kunnon kuvan, ehkä muutamia versioita. Mutta minen vielä osaa. Pitää kokeilla kaikin keinoin, jotta pääsee jonkinlaiseen tulokseen. Eikä se nyt hyvänen aika ihan tuollaista normaalisti ole (esim. nuo pullat on kuvattu ”lonkalta”).

    Jou, emme kuulu pullamössöihin. 🙂 mutta olipas äsken aamukahvillakin mustikkapulla hyvää. Ja kohta onkin sitten lähdettävä lenkille, ettei ihan kovin ”pulskaksi pullaksi” tässä muutu…

    Vastaa
  3. Vierasta kieltä taisit puhua, en ymmärtänyt montaakaan sanaa, paitsi sitten PULLAT. Huomenna leivon, tekee niin mieli. Uusi sukulaisemme, Sharon, antoi lahjaksi purkin Blueberry Butteria, sitä voisi voidella päälle. Oi, tulisi jo huominen, eihän se meillä ole pyhäpäivä, saa leipoa! Yritän sitten kuvata, naps ja valmis LOL

    Vastaa
  4. Irma, kuvaussessioni tuloksen tulet näkemään – ja toivottavasti pitämään… 🙂

    Blueberry Butter kuulostaa hyvälle. TÄällä ei ole sellaista näkynyt. Elämäni ensimmäisen Crisco-purkin ostin viime viikolla, en ole vielä testannut. VUosikymmeniä sitten Seattelessa asunut ystävä sitä aina kehui ja Suomeen lomillaan toi… Olen siitä tehdyn Pumpkin Pien maistanut noin vuonna 1986? ja makumuisto hyvä. …

    Hyvää itsenäisyyspäivää sinne!

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.