Ruokakaupan kassalla

Tälle päivälle oli vähän kertynyt asioita ja ostoksia toimitettavaksi. Jahka pehtoori salitreeniltään (jotka ovat käsittämättömän pitkiä kuten olen tässä syksyn aikana  huomannut) kotiutui ja mukaani joutui, lähdimme hoitelemaan hommat alta pois.

Ja sitten lopuksi kävimme ostamassa Herkusta huomista leivontaoperaatiota varten kaikenmoista erikoiselintarviketta ja myös joulunajaksi säilyviä herkkuja (mm. panettone, hmm), sillä tänään oli viimeinen mahdollisuus käyttää kanta-asiakasetuutena 10 % alennus. Siis koskapa ”säästimme”, kertyi ostoksia aika lailla. Ja taas kerran kassalla mietin, että miksi?   – Pistetäänkö jukurttit pussiin? Suljenko leipäpussin teipillä? Tämä kurpitsa ei olekaan pussissa, voisin antaa sille pussin…  Haluatko että pistän pakasteet pussiin?

Minkä halavatun takia ne kertaalleen pakatut eväät on pakattava vielä uudelleen. Hyvä on: se että hiiva tai tuoksahtelevat juustot pannaan erilliseen pussiin, on minusta perusteltua, mutta minkä vuoksi jukurtit pitää pussittaa. Jos asiakas ei osaa pakata kauppakassia siten, että jukurttipurkit säilyvät eheänä, niin oma vika. Minun mielestäni. Entä iso kurpitsa tai yksi sitruuna? – Miksi ne tarvitsevat erillisen pussin? Onhan niissä kuoret! Kylkeen vain punnituslappu ja sillä hyvä. Muutoinkin kertyy ihan mielettömästi kaikkia pakkaus- ja kääreroskia, joten miksi vielä tämä tuplapussitus? Sellaista minä hiljaa mielessäni tupisin ja taas kerran asiasta tuohduin – ihan hiljaa olin mutta tuohduin silti.

Mutta tehdäänpäs kuten Nummisuutarin Esko ja pistetään parhaat päällimmäiseksi. Siis hyvä uutinen tähän viimeiseksi: kaupasta löytyi savustettu paprika -mauste. Eipä ole ennen Oulusta löytynyt. Nyt oli Stockan maustehyllyssä. Neljä ja puoli euroa pieni viehättävä peltipurkki.

Jauhepaprika sopii niin moneen: munakkaaseen, makaronilaatikkoon, pihvikastikkeeseen, kasvispiirakkaan, lihamurekkeeseen. Kokeilehan! Uutta makua tuttuihin ruokiin.

Eikä sitä peltistä maustepurkkia edes pakattu muovipussiin!

 

PS. Äsken pilateksesta kotiin ajellessa auton mittari näytti +4,5 C ja huomenna ensimmäinen luukku…  Näillä mennään.

5 kommenttia artikkeliin ”Ruokakaupan kassalla”

  1. Parahin Tuohtuja!

    Stockmann sen aloitti, ja puodit täällä landella toistavat nyt samaa.

    Kassa: ”Laitanko viilit ja jukurtit..?” Minä: ”Älä laita!”

    Ensireaktiona on hämmästys ja hölmistys, mutta kun dialogi toistuu saman kassan kanssa: ”Ai, sinulla on se…”

    ”Se” on yhdeksälle pullolle tarkoitettu luja markiisikassi, jossa voi (1) palauttaa siististi tyhjät pullot ja alumiinitölkit, (2) johon voi helposti ladata (a) jukurtit (Bulgarian tms.) ja vähän vaivaa nähden (b) viilit (kermaviilit, maitorahkat yms.) ja (3) myös kivennäisvesi- yms. pullot.

    ”Se” sopii myös viinien roudaamiseen.

    Vastaa
  2. Meilläkin on ”se” sekä kuuden että yhdeksän pullon versiona, mutta oikeastaan vain juomien (lue: viinien) rahtaamiseen käytetty. Mutta hyvä Mari-kassi on oikein hyvä kauppakassi ja jukurttipurkit pysyy sellaisessakin ihan eheänä…

    Vastaa
  3. Hei, olen itse ollut Stockkalla töissä aina silloin tällöin ja ihmetellyt itsekin tuota kyselemistä… Kuitenkaan kysymättä ei uskalla olla, koska sitten tulee heti asiakas, joka tuohtuu myyjälle (aivan, nimenomaan myyjälle), kun jogurttipurkki hajoaa kassiin ja marjapaketistakin irtoaa kansi. Saattaapi olla, että myyjäkin ”siviilissä” on aivan samaa mieltä sun kanssa, mutta ohjeita on noudatettava. Joku tuohtuu joka tapauksessa. Palkitseva työ?

    Vastaa
  4. Hei Hanna, ja kiitokset kommentista. Noin minä vähän olen ajatellutkin: siis että kassalla on vain kyseltävä, halusi tai ei, enkä sitten tosiaankaan tuohtunut.

    Arvaan kyllä – sen verran paljon palveluammateissa itsekin aikanani duunanneena – että aina joku tuohtuu…

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.