Rotissöörien kesken – ruokapäivä :)

 Lauantaiaamu marraskuussa mökillä sumuinen, usva estää näkemästä purolle.

Eihän meillä paljon mitään aamiaistarpeita täällä ollut. Puuron ja kahvit keitimme. Mitäpä sitä muuta —

Kauppaan lähdimme. Ostimme Culinarian aura-poromakkaraa aika reilusti, Kuukkelin savupororieskaa aika reilusti,  piccolokuohuvia aika reilusti.  Oli nimittäin päässyt käymään niin, että olimme kutsuneet paistinkääntäjiä meille ulkoilemaan ja makkaranpaistoon. Ja kaikki kutsutut tulivat! 🙂 Makkarabrunssi piccolokuohuviinien kera Hangasojan notskipaikalla!

Kampanisujakin olin kotosalla leiponut, joten kahvitkin vielä keitimme. Kovasti tuntuivat tykkäävän Hangasojan hostista. Oiskohan mennyt jo ylisanojen puolelle… [”ei moitittavaa” 🙂 ] mutta oli kyllä meistäkin mukavaa. Ja taas tutustuttiin uusiin ihmisiin. 

Kun lounastajat lähtivät, me lähdimme rantasaunaan. Kahden kuukauden tauon jälkeen – taas kerran – ihan ylivertaista. Ei ole sen parempaa.

Ja johan se jo nälkä olikin! Vuorossa Lapin keittiömestareiden 20. herkkupöytä Saariselällä!

Viime vuotisen (ks. menu ja yms.) perusteella tiesimme, mitä odottaa. Odotimme paljon, saimme vielä enemmän.

Ehkä siihen vaikutti sekin, että tänä vuonna oli meitä muitakin oululaisia rotissöörejä pöydässä. Oli meidän porukka (ja sodankylätutut viime vuodelta). Ja omat jutut. Minulle ruoka on parhaimmillaan aina sosiaalinen tapahtuma, ja siksikin seura on tärkeä osa  nautintoa. Mistä keskusteltiin? Ruoasta! Luonnollisesti. Voiko parempaa keskustelunaihetta olla? Pieniä harharetkiä horoskooppien ja urheilun maailmaan, ja käätyihinkin (ei muuten mutta mikä sopii pukeutumiseen.  Heh!).

No mikä tuosta (alla olevasta) huikeasta ruokalistasta oli parasta? Mahdoton sanoa. Minä ja moni muu meidän seurueesta piti lasimestarin raudusta, semminkin kun sillä oli nokkospestokastike. Hmmm… Ruohosipuli-inkiväärisiika ja nahkiainen dijonpannacottan kanssa olivat jotain sellaista, jota ei voi kuvitella saavansa muualla kuin täällä. Kovasti, kovasti pidin niistä. Poronvasanmaksaterriini sai meidän pöydältä jotensakin täydet kympit, ja ainakin minä ja vieruskaverini pidimme jänispikkelsiä oivallisena. (kuvassa ”neliövohvelissa”). Pääruoista sorsamakkara oli ylitse muiden. Ainakin minusta, joka olen gourmet-makkarafriikki muutoinkin.

(kuvat suurenevat klikkaamalla)

Jälkkärilautasellinen ja lautanen, jonka saimme muistoksi ja lahjaksi ja joita meillä nyt sitten on neljä, –  kiitos L!, oli pelkkää makujen ilotulitusta. Myös tuo taustana näkyvä ”mitali” oli syötävää.

Mustikka-vaniljamousse ja Lapin hillaa ja leipäjuustoa uutena virityksenä olivat minullle mieluisimmat: minä kun pidän vaniljasta ja tietty kaikista leipäjuusto/hillaviritelmistä. Tämäniltaisessa (oik. kesk.) oli rakennettu uusi kokoonpano, maku täyteläinen.

 

Ja sitten. Paraati! Uuh. Kylmät väreet kulki kun keittiömestareiden ja kokkien joukkue marssi keittiöstä kiitettäväksi ja kukitettavaksi. Kannatti kiittää ja kukittaa. Huippuilta.

 LAPIN KEITTIÖMESTAREIDEN 20. HERKKUPÖYTÄ LAUANTAINA 12.11.2011

Juhlavuoden menussa tullaan näkemään jälleen runsas määrä perinteisiä Lapin herkkuja, mutta myös hieman yllättävämpiä makuja.

MENU

ÄYRIÄISET JA MÄDIT:
KIRJOLOHEN-, SIIAN- JA VILLAKUOREEN MÄTEJÄ KRUSTADIKUPEISSA
SMETANAA JA SIPULIA
OSTEREITA
SAVUSIMPUKKATARTAR, avocado-limemajoneesi
VALKOSIPULIETANOITA
KAMPASIMPUKKAA JA RAPUVARIÉTÉ SIMPUKAN KUORESSA, timjamiöljyä

KYLMÄT KALAT:
HAUKI-KYLMÄSAVULOHIFRIKADELLIT
LASIMESTARIN RAUTUA
PUNAJUURI-LOHISASHIMI
RUOHOSIPULI-INKIVÄÄRISIIKA
HALSTRATTUA NAHKIAISTA, dijonpannakotta
VILLIRIISI-JASMINSALAATTIKAKKU

KYLMÄT LIHAT:
PORON SATULA, pekonipapusalaatti, caesarkastike
PORONVASANMAKSATERRIINI, tattigalantiini
HIRVENKIELI-KASVISVARRAS, sipuli-jukurttikastike
JÄNISPIKKELSSI

KYLMÄT LINNUT:
HYYTELÖITYÄ METSONRINTAA, rosmariinikarpaloita
HANHIGALANTIINI, viikuna-porkkanahilloketta

LÄMMIN:
TAIMEN-SIIKARUUSUKE, tomattisoitu yrttikastike
PORON KAREETA, puolukka-riistakastike
SORSAMAKKARA
HAPANKORPPUKUORRUTETTUJA  PUIKULAPERUNOITA
KASKINAURISTA, PORKKANAA JA HÄRKÄPAPUJA

JUUSTOT:
VALIO HIENOIN MUSTALEIMA (18kk), tummaa pistaasisuklaata
VALIO MÜNSTER), omena-sitrushilloke
VALIO AURA GOLD (3 kk), raparperi-vaniljahilloke

LEIVÄT:
ROUHEINEN REIKÄLEIPÄ
TALON LEIPÄÄ  KREIKAN- JA 7-VILJAN TAIKINOISTA
LAPIN RIESKAA
SÄMPYLÖITÄ
KATAJANMARJALEIPÄÄ

JÄLKIRUOKA:
MUSTIKKA-VANILJAMOUSSE
PISTAASI-MANTELIKAKKU
”LAPIN LEIPÄJUUSTOA JA HILLAA”
OMENA PETIT FOURS
TYRNI PETIT FOURS
SUKLAAPRALIINEJA
”ASIA STYLE”HEDELMIÄ

JÄÄTELÖT:
VALKOSUKLAA-MUSTIKKAJÄÄTELÖÄ
PERSIKKAJÄÄTELÖ
PUOLUKKASORBETTI

KAHVI:
TUMMA PRESIDENTTI
ESPRESSO ORIGINAL

_________________________________________

Minun on vaikea hengittää!

3 kommenttia artikkeliin ”Rotissöörien kesken – ruokapäivä :)”

  1. Olkaatte tervehditty, Teidän Herkkusuisuutenne!

    Kyllä minua täällä kaurapuurolautasen äärellä jälleen mietityttää, että maistuvatko ne kuoripotut ja ruskea kastike enää Teitille, kun olette jällen hemmotellut – todennäköisesti jo aika kranttua – rotissöörivatsaanne jänispikkelssillä, sorsamakkaralla, petits foursseilla ja sen seitsemälläkymmenellä muulla herkkusuisuuden ylistystä veisaavalla luomuksella? Jäikö mahaparallenne (edes) aikaa toipua villasaksiravun, suklaakääryleiden ja litteän ankan maan keittiön antimista?

    Vaikka tulin joskus alkusyksystä suosittaneeksi matkailua euroalueen tuntumassa, olen nyt matkaraporttienne kuluttajana päässyt kaukomaiden makuun. Siispä: unohtakaa Eurooppa! Ehdotankin seuraavaksi kohteeksenne Formosaa jota myös Taiwaniksi kutsutaan. Ei kahta Kiinan matkaa ilman kolmatta!

    Suositukseni sisältää itsekkäitä elementtejä, myönnettäköön. Lyhytaaltoradioasemia harrastaessani yksi kuuntelukohteista oli ”Voice of Free China, Taipei, Taiwan”, jonka ohjelmat taspainottivat sopivasti Pekingin Radion antia. Olisi sangen dimangista klikkailla kuvakertomustanne Formosan saarelta!

    Ensi syksynä?

  2. Kiitos kysymästä, Koivu. Hengitän hyvin, olen ollut tunturissa ja Myötätuulen pihapiirissä monta tuntia, joten nyt hengitys kulkee: puhdas ilma ja liikkuminen ovat edesauttaneet hapensaantia.

    Ja kyllä, kyllä meille maistuu tavallinenkin ruoka, tosin tänään tulin laittaneeksi rva puolisosi reseptiä soveltaen talvista tattivuokaa:

    http://www.satokangas.fi/Keittio/Reseptikansio/Talvinen%20tattivuoka.htm

    mökin pakastimesta ei tosin löytynyt tatteja, mutta korvasin Kuukkelin herkkusienillä, lihasuikaleita oli pakastimessa ja paprikankin onnistuimme paikallisesta Tarmo lähikaupasta löytämään. Ei, ei perunoita tänäänkään, parsakaalta parmesanlastuilla. Erinomaisen hyvää. Vuorotteluvapaan sivuvaikutuksia on että voi olla maanantaina mökillä ja laitella kurmeeta kahdelle. 🙂 Kaurapuuro on osa näitä nautintoja ….

    Olenhan jo kertonut, että muutaman viikon takainen matka piti alunperin olla matka Taiwanille: se kun ei toteutunut tänä vuonna niin luulen, että joudut jäämään paitsi kuvakertomusta Formosan saarelta. Sori. Ensi syksynä ehkä raporttia Linnanmaalta, tai ehkä Perusta, ehkä Hangasojalta, ehkä Lapin keittiömestareiden 21-vuotispilheistä tai ehkä vain Rantapellon koekeittiöstä… Heaven knows.

    Huomenna vielä raporttia marraskuisesta Ultima Thulesta. Pysythän linjoilla….

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.