Ei ole yliopistonlehtorista savusukeltajaksi. Pitäisi pystyä vetämään viisi leukaa, tekemään 29 vatsalihasliikettä, punnertamaan penkiltä 45 kiloa ja mitähän vielä se oli? Pikkuisen yliarvostettua onkin savusukeltajien homma. (Happamia sanoi… 😉 )
Mutta paloautonkuljettajakoulutukseen pääsisin. Siis tosin vasta koulutukseen, ei heti piipaa-auton kuskiksi! Mutta ei moni pääsisi edes koulutukseen. Siihen pääsemiseksi pitää olla kuorma-autoajokortti ja 6 kk: n kokemusta ammattimaisesta raskaan liikenteen kuljettajan hommasta, ja todistettavasti kyky omaksua uutta tietoa. Jos jättäisikin parit seuraavat valokuvaus-, ruoanlaitto-, italian alkeet – ja atk-kurssit väliin ja hakeutuisikin paloautonkuljettajakursseille! Olisi taas yksi harrastus lisää! Voin vain kuvitella, mitä mieltä äitini ja mieheni olisivat tästä! Muistanpa turhankin hyvin, kuinka nämä yksissä tuumin liittoutuivat minua vastaan kun opiskeluvuosina ilmoittauduin laskuvarjohyppykurssille! Ehdin ensimmäisen (teoria)tunnin käydä siellä, kunnes tiukan lähipiirin massiivisen painostuksen vuoksi oli luovuttava. Hmph! Mutta paloautonkuljettaja?
Huomannette, että olen ollut vapaapalokunta-aatteen elähdyttämänä tänään. Oulun VPK täyttää parin vuoden päästä 140 vuotta, joten haluavat toiminnastaan historian. Olen saanut pari opiskelijaa ottamaan homman ja nämä nuoret tekevät gradunsa vpk:n vaiheista. Äsken olimme sitten kutsuttuina neuvottelemaan hankkeesta ja saimme paljon uutta tietoa ko. toiminnasta.
Nämä ”tilaushistoria”-graduprojektit ovat minusta mukavia ja opiskelijoille hyvin tärkeitä. Eihän meillä historiassa kovin paljon näitä tällaisia graduja tehdä, mutta aina muutama vuodessa kuitenkin. On tehty monista oululaisista urheiluseuroista, muutamista yrityksistä, monista yhdistyksistä. Opiskelija saa muutaman satasen/tonnin rahaa, kokemusta projektityöstä, julkaisun jo maisterivaiheessa ja monelle tämä on poikinut lisähommia, työpaikankin joillekin. Motivoituminen on monella tavallista parempi tämmöisessä hankkeessa, ja näissä tuntee että osaa oikeasti auttaa ja ohjata. Substanssiosaamistakin, eikä vain muotoa ja tieteenalan normeja ja käytänteitä.