Päiväkirjan lehtiä kesältä 1968

Olen nauranut vedet silmissä viimeisen tunnin ajan…

Arjen historian luennollani on harjoitustehtävä, jossa opiskelijat kirjoittavat kuvitellun henkilön päiväkirjaa yhdeltä päivältä… Voin tässä joku päivä kertoa harjoituksesta lisää. Ko. harjoitus oli edelliselläkin kerralla aiheesta luennoidessani mukana ja harjoituksen tulokset olivat paikoin kaunokirjallisesti, historiatieteellisesti, ideoiltaan, monin tavoin aivan hurjan hyviä, – tekivät vaikutuksen, sanoisin.

— tänään sitten, äsken, työhuoneeni varastoa penkoessa, skannattavia kuvia etsiessä, törmäsin omiin päiväkirjoihini. Niitähän on ennen Tuulestatemmattuja juttujakin eräältäkin vuosikymmeneltä… Niitä on, Herra varjelkoon! valtava pahvilaatikollinen! Lyhyellä iällä ehtinyt noin paljon kirjoitella 🙂

Noh, selittelemättä paras –  Tuulestatemmattu 10-vuotiaana:

klikkaamalla saat  alemmat sivut suuremmiksi

Kuvat ovat kesältä 1967

13 kommenttia artikkeliin ”Päiväkirjan lehtiä kesältä 1968”

  1. Kiitoksia vain ulkoiluttamisesta;) Onneksi vatsatautini hellitti niin päästiin koko porukka ulos. Purskahdin minäkin nauruun. Ja muistoja tulvi monesta tutusta ihmisestä: Tiivi, Oili, Irja. Ihanat sivut!

    Vastaa
  2. Voi kuule, noita on paljon lisää. Ja sitten löytyi kaksi kirjettä, jotka olit kirjoittanut minulle Englantiin kielikurssille… Luen, skannaan ne sinulle tässä joku päivä. Aivan riemastuttavia!

    Vastaa
  3. Ei mitään keltasirkkuja. Minä sellaista muista. Mutta veljemme autoiluharrastuksesta (ajelee saapilla) ja Lipon peleistä raporttia. Ja muuta hauskaa.

    Vastaa
  4. ”Min tiijustat nuorennu, sen tiijät vahnannu.”

    Siis: oma ”blogi” jo kymmenkesäisenä! Elämisesi peruskaava, hyvä TT, on noilta vuosilta näemmä säilynyt hämmästyttävän samankaltaisena:

    -reippaasti ylös*
    -duunia, ystäviä
    -kirjallisuutta
    -jonkin verran TV-viihdettä
    -liikuntaa
    -ajoissa unten maille

    Summa summarum: säännöllistä elämää.

    *”Aigaine linduine jo n’uokkastu pühkiü, müöhäine vaste siibüzii räpsüttäü.”

    Vastaa
  5. Koivu hyvä, minäkin havaitsin, että ei mitään uutta auringon alla! Tuohon analysoimaasi ”elämäni peruskaavaan” lisäisin vielä maininnat ruoasta (mm. täytekakku, mansikoiden perkuu).

    Ja itselleni oli hyvin silmiinpistävää tuo kellottaminen/suorittaminen! Jo 10-vuotiaana! Miten se meni: ”min tiijustat nuorennu… ”

    Näköjään. Ja tässä edessä tänään suorittamisen päivä vailla vertaa! Olen toivoton!

    Vastaa
  6. Näistä kuvista halusin myöskin mainita, että ensimmäiset värivalokuvat tulivat Oulusta. Muistaakseni vuonna 1964. Olisiko ollut Rauli pulkassa?

    Vastaa
  7. Irma, minullakin on tuo albumissa. R. pulkassa on otettu keväthangilla Virpiniemessä, valkoinen karvalakki päässä, eikö? Ja väirt ovat kuvassa edelleen aivan loistava, toisin kuin yhdessäkään 70-luvulla otetussa kuvassa.

    Vastaa
  8. Olipa aivan ihana! Harmittaa, kun itse on joskus jossakin puuskassa hävittänyt esim. kaikki päiväkirjat. Kuinka mukava niitä olisi nyt lukea…

    Vastaa
  9. Ritva, noita lapsuusajan päiväkirjoja on tosiaan kiva lukea, mutta murkkuvaiheen ahistus ja lällärijutut eivät viihdytä. Sitten taas opiskeluja-ajan jutuissa on jotain hohtoa.

    Olisi sinunkin kannattanut säästää….

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.