Veistoksellinen lauantai

Poikkeuksellisen pitkän yöunen jälkeen leppoisa aamiainen ja sitten pitkälle (pyörä)lenkille. Oulu on hyvä kaupunki, se pitäisi muistaa. Löysin kameran kanssa paljon uusia puolia kotikaupungista. Kerrankin aikaa ja halua pysähtyä kameran kanssa Sanna Koiviston  ”Ajan kulku” – veistoksen viereen. Kaupungintalon takana olevan 32 pienoisveistoksen sarjasta koostuvassa teoksessa on aina jotain uutta. Siinä on Oulun historia Kaarle IX:stä tähän päivään, viimeinen hahmo on Martti, pieni poika katsomassa tulevaisuuteen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinä levollisen lauantaiaamun rauhassa kuvatessani veistoksen viereen tuli perhe (virolainen, ?), ja perheen poika halusi Martin viereen.

Hupisaarilla olin aika kauan.

Ja kun päivä oli alkanut veistosten parissa, sain kotiin palattua houkuteltua (lähettäiskö käymään Taidemuseolla? – lähetään vaan. …) pehtoorin mukaan.

Monta pientä näyttelyä. Naivistit  saavat hyvälle mielelle. Tuomas Mäntysen maalaus Pienet pyhät viehättivät erityisesti. Samoin kuin Kaarina Alstan Pingviinit sukeltavat. Ja Alstan toinen pieni taulu Lautalla. Se vaan oli niin hauska. Ajattelimme lähteä katsomaan myös Oritkarin satamasa olevaa maailman suurinta purjepaattia (Sedov) mutta jonot olivat niin pitkät, että skippasimme jutun ja ajelimme kotiin. Katsomaan prinsessahäitä. Monarkismi rulettaa (mitäs jos Suomen sota olisikin päättynyt toisin?) … Rakkausavioliitot rulettaa… Enkä paljonkaan kyynelehtinyt … 🙂

 

2 kommenttia artikkeliin ”Veistoksellinen lauantai”

  1. Näiden sinun kuviesi ansiosta voisin joskus pysähtyä pidemmäksikin aikaa Ouluun. Nyt tulee mieleen Oulusta vain tehtaan haju…ja uusi kehittyvä teknologia. Aina ollaan vain painettu kaasua pikaisen ja välttämättömän pysähdyksen jälkeen. Seuraavalla kerralla laitetaan käsijarrukin päälle.

    Katselin tänään koostetta noista kuninkaallisista häistä, minulla oli kyllä Danielin puheen aikana tippa silmässä. Rakkaus ja ystävyys ovat aina ihania asioita, koskivat ne sitten kunniattomia tai kuninkaallisia tai molempia 😀 😀

    Vastaa
  2. Maija, kannattaa ehdottomasti pysähtyä Oulussa pidempään. Täällä on paljon kaikkea viehättävää, eikä nykyisin juuri koskaan tehtaat haise.

    Kaupunkikuva on viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon kohentunut, ja Ainolan puisto ja torin seutu, tietysti Pikisaari ja Toppilansaari ovat mukavia paikkoja kulkea. Kulttuuria ja erinomaista ruokaakin täällä on. Ja historiaa tietysti :). Ruotsinvallan ajalta ja autonomian ajalta, romantiikkaakin, hih. Pitää vain pysähtyä.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.