Valintakokeen äärellä

Valintokokeen arvostelu on valmis; jyvät akanoista valittu. Selkeitä piste-eroja tuli, mikä on tietysti hyväksi.

Historian pääsykokeessa oli yksi laaja esseekysymys ja sen lisäksi viisi käsitettä/termiä jotka oli selitettävä (max. viisi lausetta/käsite). 160 vastauksen joukossa oli monia mallikkaita, täydet pisteet ansaitsevia vastauksia, mutta sitten oli muutamia riemastuttavia selitysyrityksiä asiasta, josta hakija ei selvästikään tiennyt yhtään mitään.

Erityisen vaikeaa tuntui olevan selittää Yhdistys- ja vakuuskirjaa. Alla sabluuna jota käytin tarkastuksessa. Nuo asiat tietämällä olisi saanut kaksi pistettä

Yhdistys- ja vakuuskirja

  • Kustaa III antoi tämän aatelin vastaisessa taistelussa 1789
  • YVK rajasi aatelisten privilegioita, suosi porvaristoa, vahvisti kuninkaan asemaa (valtaneuvoston koko, sodanaloitus)
  • YVK:ssä talonpojille annettiin täysi omistusoikeus perintötiloihinsa; vahvisti myös kruununtalonpoikien hallintaoikeutta tiloihinsa ja helpotti perinnöksiostoja. Talonpoikaiston vahvistuminen alkoi tästä.

_______________________________________________

Hakijoiden vastaukset. Kokonaan lyhentämättöminä, kirjoitusvirheitä ja oikeakielisyyttäkään korjaamatta …

Yhdistys- ja vakuuskirja

  • oli asiakirja, jolla ihmiselle taattiin koskemattomuus pyhiinvaelluksilla.
  • olivat eräänlaisia vakuuksia, joita esimerkiksi kuningas ennen valintaansa joutui antamaan valitsijamiehilleen.
  • Eri maiden johtajat kokoontuivat 1991 Maastrichtiin, jossa allekirjoitettiin sopimus Euroopan unionin perustaminen.
  • asiakirja, joka sai Tanskassa perustuslaillisen aseman.
  • oli välttämätön yhdistyksen tai vakuuden haluajalle.
  • antoi Ruotsissa luvan luoda puolueita ja kuulua puolueeseen. Kirja luotiin uudenajan alussa.
  • antoi luvan perustaa yhdistyksiä ja vakuutti ettei valtio sekaannu.
  • valloitettuaan Suomen Ruotsista 1808 Venäjä antoi Suomelle tämän kirjan.
  • tehtiin Tanskassa keski-ajalla. Siinä järjestettiin Norjan asioita.
  • Siihen kirjattiin 1900-luvun alussa kaikki Suomessa toimivat yhdistykset, joita oli muun muassa raittiusseura. YVK:n avulla olemassa olevia yhdistyksien toimintaa oli helpompi seurata.
  • se  myönnettiin tuomarin toimesta.
  • YVK on pohjoismaissa kehitetty kirjanpidon malli.
  • Tanskassa 1600-luvulla ilmentynyt lakikokoelma, jolla Tanskan varsin alueellisesti hajanaista valtakuntaa pyrittiin keskittämään.
  • takasi vakuudet yhdistykseen kuuluvalle työntekijälle ongelmatilanteiden varalle.
  • Yhdistyskirjalla saatettiiin perustaa yhdistyksiä. Vakuuskirja taas oli kahden ihmisen välinen sopimus jostakin tietystä asiasta
  • [JA SOKERINA POHJOLLA EHDOTON SUOSIKKINI!!]
  • Yhdistys- ja vakuuskirja on pyhäinjäänne joka löydettiin Keiteleeltä maailmansotien välissä. Nykyään merkityksetön.

Skandinavismi

  • oli aate joka kyti pohjoismaissa. Sen pääideana oli yhteinen pohjoinen valtio jossa jäsen valtiot auttaisivat toisiaan hädässä.
  • tarkoittaa pohjoismaiden vetämää linjaa, joissa he ovat samoista asioista suht samaa mieltä.
  • niin sanottu ylimääräinen -ismi 1800- ja 1900-luvuilla. Ihmiset toivoivat Skandinavisten maiden yhteistyötä Pohjoismaissa ja halusivat minimoida maiden väliset rajat.

Eerik Pommerilainen

  • oli viimeinen viikinkipäällikkö, joka yhdisti Norjan yhdeksi.
  • oli entinen viikinki josta myöhemmin tuli Norjalaisten johtaja.
  • oli yksi suurimmista viikinkipäälliköistä Pohjolassa. Hän oli myös vahva kristinuskon kannattaja ja pyrki käännyttämään Suomen.

Turskasodat

  • käytiin Norjan rannikon seutuvilla, keskiajan loppu vaiheilla. Tanskan viljantuotannon kontrollointi hankaloitti norjalaisten tuotantoa, niin se alkoi keskittyä kalastukseen pitkällä rannikollaan. Tästä aiheutui kiistoja Tanskan kanssa, sillä tanskalaiset pitivät Norjaa omana alueenaan.
  • olivat Norjan ja  Tanskan väliset keskiajalla käydyt sodat. Lopulta Norja menetti niissä itsenäisyytensä. Sodat saivat nimensä turskasta joka oli tärkeä vientituote.

Mutta mikä positiivista: ei ainakaan puuttunut yritystä. Ja selittämistähän historioitsijoiden on hallittavakin…

__________________________________________

Vaikka on kylmää, pihasyreeni kukkii  jo. Yleensä juhannukselta.

2 kommenttia artikkeliin ”Valintakokeen äärellä”

  1. Pyhäinjäänne!?

    ”Keitele vehmas ja Päijänne jylhä,
    kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen…”

    Kai Sinä luovuudesta pinnalla tai puolellatoista näin hyvät yritykset palkitsit? Eller vad?

    Anja Snellmanin evästys (HS 5.6.2010) lohduttakoon niitä, joille historian ukset eivät auenneet:
    ”Tiedoissa saa olla aukkoja; paljon vakavampia ovat aukot tunteissa…”

    Vastaa
  2. Komppaan Snellmania: tunneäly on ”tavallista” älyä tärkeämpää.

    Vielä [!] historiatieteiden valintakokeessa ei mitata tunneälyä… tai tunteiden aukottomuutta.

    Itseasiassa historiantutkimuksen painopisteen ollessa nykyisin yhä enemmän sosiaalihistoriassa, marginaalihistoriassa, mentaliteettien historiassa, arjen ja mikrohistoriassa olisi myötäelämisen kyvystä etua ja apua…

    Mutta siltikään tuo Keitele-vastaus ei pistevyöryä aiheuta. 🙂

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.